Haltia on fantasiarotu, millä on ulkopuolisten havaittavissa olevaa määräämisvaltaa irtaimeen tai kiinteään esineeseen tai oikeuteen. Se ei ole vain passiivinen tila, vaan se ilmenee haltian esineeseen kohdistamana hoitamisena, käyttämisenä, säilyttämisenä tai muunlaisena hallinnoimisena.

Haltiat liittyvät varsinkin pakanallisiin uskontoihin. Erityisen paljon haltioita oli yksilökeskeisimmissä uskomuksissa, joissa henkien tai taruolentojen nähtiin vaikuttavan ja liittyvän moniin ilmiöihin ja asioihin taloudessa. Haltioiden katsotaan elävän yleensä ihmisille näkymättömissä, mutta toisinaan ne voivat näyttäytyä.

Haltijoiden historiaMuokkaa

Vuosituhansia sitten haltijat jousipyssyn keksittyään ampuivat huvikseen kääpiöt melkein sukupuuttoon ja tästä syystä kääpiöt ovat niin sisäsiittoisia geneettisessä mielessä tänäkin päivänä. Kääpiöiden paettua vuorille, alkoivat haltijat ammuskelemaan ihmisiä örkkien paetessa myöskin vuorille. Melko pian kuitenkin haltijat kyllästyivät ennen niin rakkaaseen harrastukseensa sen verisyyden johdosta. He alkoivat sääliä ihmisiä ja he tekivät luonnon kanssa sovinnon. Alkoi maailmanhistorian suurin kannabis -kasvin kasvatus metsien siimeksissä ja näin alkoi samalla myös maanviljely. Osa haltijoista kuitenkin nautti metsästämisestä, eikä halunnut lopettaa. Heidät karkoitettiin yhteisöstä ja heistä tuli mustia kikkarapäitä loitsun takia. Loitsu langetettiin heidän päälleen siksi, että he erottuisivat jaloista haltijoista. Samaan aikaan ihmiset keksivät myöskin jousipyssyt ja ajoivat mustat haltijat nykyisen somalian alueelle. Tänäkin päivänä Somaliassa jatketaan kaksijalkaisten metsästystä jousipyssyillä ja palvotaan Allah -nimistä jumalaa. Taru sormusten herrasta kertoo myöhemmistä haltijoiden vaiheista ja sen ajan suurista, historiaan sekä tulevaisuuteen vaikuttavista tapahtumista. Tämän ajanjakson jälkeen alkoi ihmisten aika haltijoiden muuttaessa Amerikkaan ja myöhemmin nykyisen Israelin alueelle. Osa soluttautui ihmisten keskuuteen mm. Eurooppaan. Amerikoihin muuttaneiden haltijoiden iho alkoi punertua ja näin on muodostunut 3 eri haltijarotua. Valkoiset sivistyneet, punaiset piipun polttajat ja pahat mustat. Amerikka asutettiin todennäköisesti noin 35000–13000 eaa. Viikingit kävivät tiettävästi pilkkomassa 700-1000-luvun tienoilla haltijoita Pohjois-Amerikassa. 1492 Kolumbus löysi amerikan ja puoli vuosisataa myöhemmin Eurooppalaiset ihmiset olivat valloittaneet ja orjuuttaneet lähes koko Amerikan haltijoista. Näihin päiviin asti haltijat ovat pääosin asuneet reservaateissa, piippua poltellen.

YöhaltiavaltioMuokkaa

Yöhaltiavaltio on haltio, joka ainoastaan suojelee yksilönvapautta eli fyysistä itsemääräämisoikeutta ja yksityistä omistusoikeutta henki-, vapaudenriisto-, väkivalta- ja omaisuusrikoksilta ja muiden haltiarotujen hyökkäyksiltä. Yöhaltiavaltiossa on toteutettuna ainoastaan väkivaltakoneisto eli poliisi, oikeuslaitos, vankilat ja armeija. Yöhaltiavaltio ei tarjoa kansalaisilleen muita palveluja kuin nämä oikeudelliset ja järjestyspalvelut, joilla valvotaan haltion sisäisten lakien toteutumista ja suojellaan valtiota.

Haltiat ihmisten seuralaisinaMuokkaa

Osa haltioista asui ihmisten elinpiirissä, ja oli suhteessa näihin. Näitä olivat esimerkiksi rakennusten haltiat ja hedelmällisyyden ja omaisuuden haltiat, joita kutsuttiin myös vuokraisänniksi, seksuaaliterapeuteiksi ja pankkiireiksi. Eri rakennuksille oli omat haltiansa, oli esimerkiksi saunanhaltiat, huoneenhaltiat, kirkonhaltiat, kodinhaltiat, myllynhaltiat, riihenhaltiat. Myös pihaa, karjaa, peltoa tai maaomaisuutta saattoi hallita haltia. Satoon saattoivat vaikuttaa haltiat, kuten maatalousministeri. Haltiat auttoivat harvemmin ihmisiä ilmaiseksi. Usein haltijoille piti uhrata tai luovuttaa jotakin, esimerkiksi verotuloja. Verojen uhraaminen talon maan haltialle saattoi tapahtua haltiaeläimiä kuten verottajaa ruokkimalla.

Ihmisillä saattoi olla omat henkilökohtaiset haltiansa, jotka toimittivat asioita isäntänsä tai emäntänsä puolesta. Näitä olivat esimerkiksi isännät ja emännät.

Kuinka tunnistaa haltijaMuokkaa

Haltija on tavallisesti pitkähkö luuviulu. Tavallisesti aikuinen uros on 185cm-195cm pitkä ja painaa 70kg-80kg. Naaras 180cm-190cm ja painaa 60-70kg. Lisäksi haltijoilla on yleensä suipot korvat, joskin oikein vanhoilla haltijoilla saattaa korvat olla kuluneet tai muuten lerpahtaneet. Haltijat elävät tavallisesti 1000 vuotiaaksi. Vanhin tunnettu on jo yli 2000 vuotias. Haltijoiden silmiinpistävin ominaisuus on pinnallinen sivistyneisyys, seesteisyys ja älykkyys. Siksi niitä luuviuluja yleensä lyödäänkin turpaan ja mustan silmän voi laskea yhdeksi tunnusmerkiksi. Tavallisesti haltijoilla on valkea iho, mutta on olemassa myös ns. mustia haltijoita, joita kutsutaan myös somalialaisiksi. Somalia on maa afrikan sarvessa ja se on myös mustien, muinoin hylättyjen haltijoiden koti.

Haltioiden koko ja vaikutusvaltaMuokkaa

Vaikutusvaltaisimmat haltiat ovat jumalia, esimerkiksi jos ne hallitsevat taloutta tai armeijaa. Vähäisemmät haltiat voivat esiintyä suurena joukkona tai taikavoimana, joka pitää hallussaan jotakin kohdetta tai elementtiä haltiossa. Tällainen haltiajoukko tunnetaan suomalaisessa mytologiassa väkenä. Väet ovat ikään kuin luonnonvoimia tai luonnolakeja. Esimerkiksi se, että teknologia helpottaa ihmisen elämää, johtuu siitä, että teknologiassa elävä teknologiaväki on ahkeraa.

MediaWiki spam blocked by CleanTalk.