”Hantan suhde julkisuuteen on aina ollut avoin. Kun hän kävi rasvaimussa eikä ollut tulokseen tyytyväinen, hän kertoi sen.”
~Me Naiset pui Wilma Schlizewskin merkitystä 4.8.2011
”Wilma ex. Hantta syntyi Öljymäellä ja kuvitteli täten olevansa messias.”
~Käyttäjä:Japeka tiivistää asian.[1]
Wilma Schlizewski on tatuointityöläinen, jonka mielestä on hupaisaa tuppautua julkisesti rahoitettujen televisiokanavien asiaohjelmiin vuosikymmenestä toiseen ilman mitään asiaa. Schlizewski syntyi vuonna 1958 nimellä Hannele Laine, mutta muutti aikuis Lähde?iällä nimensä Hantta Krauseksi, kunnes loogisena tyylillisenä jatkona siirtyi 2001 nykyiseen puolet spandex-kansainvälisyyttä, puolet puolalaista oksennusta -ratkaisuun. Tietenkään esim. avioitumatta puolalaisen kanssa. Jos pitää selittää jollekin nopeasti, millainen Schlizewskin julkinen persoona on, tämä riittää.
Schlizewski aloitti menneen maailman aikaan puhtaasti viihteellisellä puolella, mitä ei tässä tapauksessa pidä sekoittaa mihinkään viihdyttävään. Me Naiset kirjoittaa henkilökuva-retrospektiossaan ”Ärsyttävä Hantta” (4.8.2011):
” |
|
” |
Siinäpä todellakin se. Annettavaa kulttuurille tai yhteiskunnallehan hänellä ei alun perinkään ollut, ellei sellaiseksi laske irokeesia ja helvetin yhtä positiivisena korostuksena käytettyä voimasanaa, jotka todellakin kykenivät surkean nurkkakuntaisessa maassa tukkimaan Yleisradion puhelinpäivystyksen.[2] Sen jälkeen toimittaja Hannele Laine on keskittynyt pilaamaan ulkonäköään ja kirjaimellisesti nimeään. Häikän nimessä ja raajojen sotkuisen kryptisyyden – sen verran sisältöä tarvitsi paitsi Ylen juontajana, myös Helsingin kaupunginvaltuuston ja kulttuurilautakunnan Kokoomuksen edustajana, jollainen Schlizewski oli vuosina 1989–1992. Hei kaikki, helvetin hyvää työtä!
Wilma Schlizewski syntyi Kuusankosken Öljymäellä, minkä takia hän lapsuudessaan Iltalehden mukaan "tulkitsi olevansa messias. Pyhäkoulunopettaja särki Wilma Schlizewskin kuvitelmat. - Hän vakuutti, että kun Jeesus syntyy uudelleen, hän syntyy mieheksi, huokaa Wilma."[3]