Hevosmajava
Hevosmajavat syntyivät kerran kauniina kesäisenä perjantai-iltana, kun hevosen ja majavan kehityslinjat kuroutuivat yhteen. Ne ovat taloudellisesti merkityksettömiä, mutta visuaalisesti erittäin näyttäviä eläimiä, hieman kuten riikinkukot ja vesinokkaeläimet[1]. Ei ole kovin yleisesti tiedossa, että sumerit palvoivat hevosmajavia.
YmpäristöMuokkaa
Hevosmajavat ovat yöeläimiä. Ne pärjäävät kaikissa ympäristöissä hyvin, mutta niiden suosiossa ovat vesistöt, sillä ne ovat mahtavia uimareita ja pystyvät elämään täydellisesti veden alla halutessaan. Hevosmajavat myös nauttivat hyppimisestä ja ovat tämän takia usein havaittu näky esteradoilla.
LevinneisyysMuokkaa
Hevosmajavat ovat erittäin nopeita veijareita joten he ovat juosseet ympäri maailmaa ja siksi niitä on kaikkialla maapallossa.
LiikkuminenMuokkaa
Hevosmajavat liikkuvat lähinnä öisin, sillä silloin saaliit ovat todennäköisemmin yksin, ja näin helpompia saaliita raastavan yksinäisyyden takia. Hevosmajavat ovat innokkaita juoksemaan ja pystyvät vahvojen raajojensa vuoksi juoksemaan keskimäärin peräti 130 km/h. Uintinopeus on keskimäärin 201 mpk/h majavalta periytyvän hännän ja hevoselta periytyvien korvien ansiosta.
Tuoreimman tutkimuksen mukaan hevosmajavat liikkuvat myös taksilla.
RavintoMuokkaa
Hevosmajavat saallistavat pienien sohvien tukipuita ja muuta puuta sekä heinää muistuttavaa. Erikoista hevosmajavien syömistavassa on se, että ne syövät saaliinsa kokonaisena ja tämän jälkeen alkavat märehtiä sitä. Hevosmajavat saalistavat yksin, yöllä, kosteassa, kylmässä, sumuisessa, ahdistavassa ja limaisessa ympäristössä, jolloin saalis vähiten sitä odottaa.
Hevosmajavan evoluutioMuokkaa
LisääntyminenMuokkaa
Hevosmajava lisääntyy pölyttämällä.
