Avaa päävalikko

Hikipedia β

Iisalmi

Iisalmi
Iisalmi.png 800px-Indiana-rural-road.jpg
vaakuna sijainti
[ ]
Lääni Itä-Suomi
Maakunta Savo
Seutukunta Ylä-Savo
Kihlakunta silloin tällöin
Perustamisvuosi 1600 ja rapiat
Kuntaliitokset Lebensraum wanted
Pinta-ala
- maa
ahdasta on km²
savikkoa km²
Väkiluku
- väestötiheys
about 22000 
vaihtelee kylittäin as/km² 
Työttömyysaste 10 % 
Kunnallisvero takaa palvelut % 
Kunnanjohtaja leikkaa ja sopeuttaa
Kunnanvaltuusto
43 paikkaa
panimotyöläiset 10, panijat 8, panomiehet 12, paneskelijat 13

Iisalmi (Pikku-Alabama, Islami, Iisalami, Olvi, Idensalmi, Iiden) (ruots. I Sundet, engl. iStrait, lat. Ego Arcto Positos) on aikojen saatossa muodostunut eräänlaiseksi sisarkaupungiksi Kuopiolle. Iisalmea voidaankin pitää jonkinlaisena Kuopion esiasteena ja pelkisteenä, sillä Iisalmessa ulkopaikkakuntalainen kokee huomattavasti pelkistetymmin ne asiat, jotka Kuopiossa vastaavasti tarjoillaan hieman peitellen - mutta lopputulokseltaan ja kokemaltaan aivan samanlaisina. Toisin kuin sisäsiittola nimeltään Siilinjärvi, Iisalmi ei suinkaan ole varsinainen Kuopion pahin takamaa ja kaatopaikka. Iisalmea ja ympäröivää Ylä-Savoa on luonnehdittu myös Suomen omaksi Pikku-Alabamaksi. Iisalmen verivihollinen on Kiuruvesi, vaikka kukaan ei oikeastaan tiedä, että mistä moinen johtuu. Asia joka tapauksessa on näin, koska se on joskus aiemminkin ollut.

Sisällysluettelo

Omavarainen savolainen kaupunkiMuokkaa

Iisalmesta on ollut historiankirjoissa merkintöjä kautta aikain. Seutu on aitosavolaista kanta-aluetta ja siksi savolaisheimon alkuperäiset luonteenpiirteet ovat säilyneet aidoimmillaan juuri Iisalmessa. Koska Iisalmesta, kuten Kuopiostakin, on lohduttoman pitkä matka ihmisten ilmoille nyt ja aina, paikallinen selviytymistarina on edellyttänyt mahdollisimman suurta omavaraisuutta aina ja kaikessa. Ulkomaailmalle Iisalmi näyttäytyykin erityisesti panimokaupunkina, jossa surutta ja estoitta pannaan mm. naisia ja olutta. Iisalmessa pantu olut on laatuaan viimeistä aitosuomalaista alkuperää.

Iisalmessa ilmestyy Helsingin Sanomain näköispainos Iisalmen Sanomat eli Mullikka, joka rehvakkaasti julistaa aitosavolaisuuden olevan oikeasti aitosuomalaisuuden tiiveintä ydintä.

Historiallisia merkkihenkilöitä ja -tapahtumiaMuokkaa

Johan August SandelsMuokkaa

Iisalmen kansallissankari on nyt, aina ja ikuisesti (oli jo kenties ennen syntymäänsäkin) sotakenraalimarsalkka ja ylijumalapäällikkö Sandels, tuo hurrikreivi ja etevä eversti, jonka iisalmelaiset ovat omineet omakseen. Hänen ympärilleen on rakennettu voimakas henkilökultti, sillä hänen mukaansa on nimetty mm. radioasema, hotelli ja olut. Lisäksi Iisalmessa on hänen ansiostaan harvinaisen paljon Santtu-nimisiä miehiä. Sandels on Iisalmen ikiruhtinas ja myös kautta aikain ensimmäinen iisalmelaisen oluen markkinoija ja suurlähettiläs. Häntä pidetään Olvin perustajana, vaikka Olvi virallisesti "pantiin alulle" vasta noin 50 vuotta Sandelsin kuoleman jälkeen. Sandels on lisäksi kehittänyt taisteluun lähtiessään lauseen, joka nykyään englannissa eli Lontoon murteessa tunnetaan sanoilla "Hold my beer".

Sandels tuli kuuluisaksi 1800-luvun alussa, kun velivenäläiset yrittivät vallata Iisalmea. Tuolloin Sandels onnistui estämään viholliskomentajaa, ruhtinas Dolgorukia juottamalla hänet humalaan omalla lempioluellaan. Tämä onnistui Partalan hämyisässä parakissa varsin helposti, sillä kirkkaaseen vodkaan mieltynyt Dolgoruki ei ollut tottunut sameaan iisalmelaismaltaaseen. Dolgoruki hoiperteli lopulta Partalasta Koljonvirran kautta kylälle ja sammui sekä menehtyi tiettävästi kohdalle, missä on nykyään Iisalmen työväentalo. Siellä Iisalmen kommunistit palvovat tätä myyttistä hahmoa salaisissa rituaaleissaan vielä tänäkin päivänä. Kepupainotteinen kunnanhallitus julisti taannoin kyseiset toimet laittomiksi, mutta nykyään työväentalo nauttii kuitenkin erityisasemaa, sillä rakennuksen omistaa venäläinen oligarkki Ruslan Ruplimovitsh (oikealta nimeltään Davaritsh Dolgorusski), joka on tiettävästi Dolgorukin jälkeläinen tai ainakin jonkin sortin etiäinen. Hän osti työväentalon joitakin vuosia sitten ja on siitä lähtien suhmuroinut vallan kulisseissa työväentalolle ikuisen aseman Iisalmen katukuvassa, vaikka rakennus on ruma. Työväentaloa pidetään kuitenkin tiukasti silmällä, ja niinpä nykyinen kaupungintalo sijaitsee sitä vastapäätä.

Sven TuuvaMuokkaa

Iisalmen varakansallissankari on Sven Tuuva, tuo Sandelsin "käskassara", joka antoi aikoinaan kasvot aatteelle "Iisalmi iisalmelaisille" heittelemällä Koljonvirran sillalta venäläisiä jorpakkoon. Saattoi siinä mennä joku omakin ja hurrikin mukana, mutta Svenin sympaattisuuden takia kaikista syytteistä luovuttiin. Sen verran hänen nimensä on kuitenkin herättänyt kateellisissa savolaisissa ja mielensäpahoittajakukkahattutädeissä pahennusta, että legendaarinen juottola Sven Tuuva jouduttiin aikoinaan sulkemaan Iisalmen oman kieltolain eli Lex Tuuvan nojalla. Oikeudenkäynti oli oman aikansa suurimpia mediasirkuksia, jonka yhteydessä esiintyi myös lieveilmiöitä. Esimerkiksi Iisalmen Juopot ry:n puheenjohtaja katosi hämärissä olosuhteissa. Huhujen mukaan hänet muilutettiin Kiuruvedelle eli Morajärvelle, jossa hän eli ikuisessa kadotuksessa viimeiset vuotensa.

Kaupunginosat ja kylätMuokkaa

Iisalmesta löytyvät mm. seuraavat kaupunginosat:

  • Makkaralahti = Nakkipoukama
  • Kangaslampi = Kankkula
  • Pöllösenlahti = Pöllöskä
  • Luuniemi = Luuski

PolitiikkaMuokkaa

Iisalmen kaupunginjohtajan virka on lakkautettu. Huolimatta lukuisista yrityksistä, ei kukaan ole saanut virassa mitään merkittävää aikaan. Niinpä tästä jonninjoutavasta suojatyöpaikasta päätettiin luopua jokunen vuosi sitten.

Iisalmen hallintosääntöön on kirjattu, että riippumatta vaalien tuloksesta, on valtapuolueena aina kepu. Ellei muuten, niin virkamiesten ja kansalaisten kiusaksi. Valtuusto kokoontuu kulttuurikeskuksella, vaikka osa "vänkyröistä" haluaisi pitää kokoukset Luma-keskuksen (entisen paloaseman) salissa. Toistaiseksi siellä on kuitenkin pidetty vain hätäkokouksia.

IltamenotMuokkaa

Iisalmen ravintolaelämä on verkkaista ja pientä. Maailman pienin ravintola sijaitsee Iisalmen satamassa; se on avoinna vain silloin kun joku haluaa ottaa siitä valokuvan. Sääntelytalousalueena Iisalmessa astuu voimaan ulkonaliikkumiskielto joka ilta klo 21 jälkeen, joten tämän vuoksi liikenne Kuopion suuntaan alkuillan tunteina on vilkasta. Iisalmen urhoilla on myös viimeisimpien uutisten mukaan ollut yleisenä tapana kiusata kaupungin niinkin suunnatonta, peräti 4,5 hengen värillistä populaatiota, koska Iisalmi iisalmelaisille.

KieliMuokkaa

Iisalmessa ei puhuta suomea eikä ruotsia. Iisalmen kepupainotteinen kunnanhallitus julistikin jo ammoisina aikoina ko. kielet yksiselitteisesti "liian yksinkertaisiksi savolaiseen suuhun ja mielenlaatuun". Asiat voidaan esittää kunnanhallituksen mukaan monimutkaisemminkin. Tälle on selkeä tilaus Savossa ja Iisalmessa päin, koska naapurin ei haluta levittelevän ihan kaikkia asioita jokaiselle kylänmiehelle. Iisalmessa tunnetusti kaikki tuntevat kaikki ja jutut kiertävät isältä pojalle ja naapurilta naimakaverille, joskus jopa kolmanteenkin sukupolveen asti. Siksi on tärkeää esittää asiat hieman kiertäen ja kaartaen ettei menetä kasvojaan ikuisiksi ajoiksi. Suomen ja ruotsin puhumisesta seuraa sakkorangaistusmenettely. Ainoa sallittu kieli on savo. Englantia eli lontoota ei juuri kukaan osaa tai halua puhua, venäjä on kirosana ja muita kieliä ei kannata edes mainita Iisalmen kaltaisen takapajulan yhteydessä.

TapahtumatMuokkaa

Kaupungissa (joksi tämä tuppukylä valheellisesti itseään nimittää) järjestetään vuosittain olutfestivaali, jonne aikoinaan muualle muuttaneet ja sittemmin stadilaistuneet valesnobit tulevat esittelemään itseään sekä pätemään kauheasti. Oluenhuuruisissa juhlissa käyttäydytään tekopirteästi ja juodaan vuoden pahimmat perseet, jonka myötä tuppukylän meininkiä kestää edes joten kuten. Saattaapa siinä jokunen tappelukin syntyä, ellei muualla niin grillijonossa. Myös amikset ajavat pilluralliaan ja popittavat niin että katuja joudutaan korjaamaan lähes joka kerta juhlien jälkeen. Alkoholipainotteisten juhlien jälkeinen olotila vastaa normaalia arkielämän olotilaa tässä Kuopion lähiössä. Krapulaa lieventääkseen ihmiset pakenevatkin paikalta mahdollisimman kauas.

Timpan ParkkiMuokkaa

Timosauruksen parkkipaikka eli kansanomaisemmin Timpan parkki, tupakkiparkki jne. on kaikkien kovien iisalmelaisakkojen ja ukkojen sekä etenkin amisten suosima kutu- ja kokoontumispaikka, missä vedetään kaljaa ja röökiä, toisinaan harrastetaan myös sexiä, huomaa x-kirjain. Timpalle pysähdytään jokaisella pilluringillä kuselle, tupakalle tai juomaan keppanaa, tai ulkoiluttamaan kuskia. Alueen tunnistat lukuisista rikkoutuneista kaljapulloista, örveltävistä teineistä, oksennuksesta, popituksesta ja amisautoista lippispäisine amisviiksikuskeineen. Huomioimisen arvoista ovat ledivalot ja komeat itseviritetyt ja kitatut spoilerit, jotka luovat suurkaupungin sykettä. Turistinähtävyys, joka on parhaimmillaan perjantai ja lauantai iltayöstä tai baarien sulkeutumisen jälkeen, kun teinit alkavat suuntaamaan koteihinsa. Toinen vaihtoehtoinen paikka ABC Marjahaka. Timosaurus (nykyinen iltalypsy) on suosittu iisalmelainen ravitsemusliike.

ElinkeinoelämäMuokkaa

Iisalmessa ei ole niin paljon lehmiä kuin naapurin maitopitäjä Kiuruvedellä. Iisalmi on jo hieman sivistyneempi yhteisö kuin Kiuruvesi, Vieremä tai muut sen ympäristökunnat. Melko susirajalla ollaan kyllä vielä Iisalmessakin. Muutamia juppejakin kaupungista kuitenkin jo löytyy esimerkiksi Ponssen omistajista. Iisalmessa on muutamia menestyneitä hypermarketteja, niistä ehdottomasti käymisen arvoisia ovat Halpa-Halli ja Maxi Makasiini, joista löydät edullista ja käyttökelpoista rojua ja hilavitkutinta epäselvässä järjestyksessä ylihintaan. Jos olet Äs-Bonusta kerryttävä [[porvari], niin suuren suuri Prismakin löytyy kylän laitamilta. Maxi Makasiini on lähes keskustassa ja siksi onkin erityisesti kitisevien rollaattorimummojen suosiossa hyvien liikenneyhteyksiensä ansiosta. Mikäli olet innokas sisustaja, niin pitäjästä löytyy myös verhoilu- ja sisustusliike Akantti, Acant, äCaant. Myös jo 1700-luvulla muotiintullutta Marimekkokuosia löytyy entisestä Putkolan talosta.

Iso Eteläntien liikenneympyräMuokkaa

Eteläntieltä löytyy ehkä jopa Suomen suurin (niin Iisalmessa luullaan), hienoin ja vaikeimmin autolla ajettava liikenneympyrä, jossa on täysin mahdotonta ajaa muiden autoilijoiden takia. Tämä tekninen ihme on maaseutulaisille aivan mahdoton tehtävä. Huomioitavaa liikenneympyrässä:

  • Sisäänajettaessa ei vilkuteta ympyrän sisäänpäin. Ympyrästä poistuttaessa vilkutetaan lähtösuuntaan, eli oikealle.
  • Liikenneympyrässä ei saa ajaa pillurallia.
  • Liikenneympyrää ei saa ylittää suoraan keskeltä, kuten joku yritti aiemmin.
  • Liikenneympyrään liitytään jouhevasti liikennevirtaan, kaikkia ei tarvitse odottaa.
  • Helevetti!

Iisalmesta löytyy myös monia muita liikenneympyröitä. Kepupainotteinen kunnanhallitus on ajanut näitä hankkeita voimakkaasti, koska ympäripyöreys sopii sen mielestä savolaiseen luonteeseen ja mielenmaisemaan. Alunperin haaveissa oli kiero savolainen korkkiruuvi, mutta Liikennevirasto kuitenkin torppasi kyseisen suunnitelman.



  Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.
Pohjois-Savon paikkakuntia
Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Karttula - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä
  Tämä paikkaa käsittelevä artikkeli on tynkä.
Palauta alue kartalle laajentamalla artikkelia
.