Avaa päävalikko

Hikipedia β

Kauppa-Lopo

Kauppa-Lopo (1889) on Minna Canthin novelli totuudesta, harhasta ja kaikesta niiden välillä.

JuoniMuokkaa

Varoitus: Seuraava kirjoitus saattaa paljastaa yksityiskohtia juonesta, kuten sen, että Poe ei kuolekaan törmäyksessään Jakkuun.

Kauppa-Lopo on tavallinen hullu, joka sairastuu eräänä kesäpäivänä kleptomaniaan. Hän ryöstää R-kioskilta Chupa Chups -tikkukaramellin ja joutuu vankilaan, missä hän tutustuu Elisa-vandaalien johtokunnan jäseneen nimeltään Dimmu Paskakoski, jolla on viiden kuukauden kakku tietomurrosta.

Dimmu Paskakoski auttaa Kauppa-Lopon pakoon vankilasta. Kun Paskakoski kysyy, miksi Kauppa-Lopoa kutsutaan sellaisella nimellä, hän vastaa olevansa oikein etevä kaupanhieroja ja alkaakin kaupitella Dimmulle itseään. Ei aikaakaan, kun Dimmu jo on tunkemassa hikistä, oksettavaa kyrpäänsä huoraksi osoittautuneen Kauppa-Lopon perseeseen.

Seuraavana aamuna Kauppa-Lopo on teillä tietymättömillä. Kun Dimmu herää, hän huomaa, että hänen kyrpänsä juurella on rumia näppylöitä. Lääkärin karu diagnoosi on kuppa, syfilis. Dimmu raivostuu ja lähtee jäljittämään Kauppa-Lopoa, jonka löytää torniolaisesta bordellista. Dimmu ottaa taskustaan konekiväärin ja tulittaa Kauppa-Lopoa sillä seitsemän kertaa kohti kasvoja ja viisi kertaa vatsaan. Kauppa-Lopo menehtyy ja hänen verinen ruumiinsa jää vellomaan bordellin lattialle. Parittaja, huorat ja asiakkaat äimistyvät ja toljottavat suut ammollaan veristä kasaa. Silloin Dimmu tokaisee naurahtaen: "ihanan kallista". Tähän päättyi Kauppa-Lopon tarina.

Uudemmassa versiossa Dimmu löytää Kauppa-Lopon Kampin Megazonesta ja surmaa tämän siellä oikealla konekiväärillä. Lopuksi Dimmu vielä sytyttää itsensä palamaan. Tämän jälkeen muut Megazonessa olleet yhtyivät raikaamaan CMX:n laulun Ennustaja kertosäettä:

Odotan ja vuotan, vaikkei mitään kuulu. Pöydät pidän katettuina, ovet auki vierailleni, jotka ei tule koskaan.

~CMX

Ai niin, se vankila sijaitsi Jyväskylästä, vaikka Kauppa-Lopo oli Kuopiosta.

ReaktioMuokkaa

Lopon julkaiseminen tuohon aikaan oli hyvin uskalias teko. Koska novellin kannessa luki Canth, ei valtion virkamiesten tarvinnut montaa sekuntia miettiä, sensuroitaisiinko teos vai kiellettäisiinkö suoraa. Niinpä Kauppa-Lopon lukeminen kiellettiin ei-liberaalissa Suomessa. Sotien jälkeen Kauppa-Lopo tunnustettiin mestariteokseksi, ja nyt se on oman alansa klassikko, jonka käytännössä jokainen peruskoulun ala-astelainen lukee osana äidinkielen kurssiaan.

Kauppa-Loposta on tehty näytelmä, elokuva, ooppera ja Internet-selain Mozilla Kauppa-Lopo.