Avaa päävalikko

Hikipedia β

Pikkujoulu

(Ohjattu sivulta Pikkujoulut)
Voi, mikä nauru syntyiskään
jos isi sais’ tietää tään

(säv. Connor Tommie, san. Puhtila Sauvo, Niilo Pellervo)

Pikkujoulu on kristillisistä juhlista hartain. Juhlaa vietetään keskeisiltä osin kuten vappua, joten oleellista on pukeutua punaisiin, vetää päähän hassu lakki ja huudella Hakaniemen torilla iskulauseita. Yöllä hiljennytään nauttimaan joulun sanomasta seimen tai vastaavan makuualustan äärelle joko vastasynnyttäneen neitsyen tai vaihtoehtoisesti tämän aviomiehen kanssa.

Sisällysluettelo

Pikkujoulujen esihistoriaMuokkaa

Pikkujoulujen historia on ainakin yhtä vanhaa kuin kirjoitettu historia. Merkille pantavaa on, että ensimmäiset pikkujoulut pidettiin kohta oluen keksimisen jälkeen. Kaikki tämä tapahtui muinaisessa Egyptissä. Pikkujoulut levisivät nopeasti kaikkialle sivistyneeseen maailmaan, joskin Suomessa ensimmäiset pikkujoulut pidettiin vasta 1960-luvun lopulla. Pikkujouluja vastustettiin Suomessa ankarasti niihin liittyvien moraalisten kysymysten vuoksi, mutta vapautunut alkoholipolitiikka ja yleisesti höllentynyt sukupuolikuri edesauttoivat pikkujoulujen sallimisen ”osaksi ihmisten ’normaalia’ kanssakäymistä”.

Firman pikkujoulutMuokkaa

 
Siinä vaiheessa aavistat, että pikkujoulut ovat tänäkin vuonna perseestä, kun palaat vessasta ja Hitler on vienyt tuolisi.

Yrityksissä pikkujoulujen eräs tarkoitus on arvioida työntekijöiden sopivuutta tehtäviinsä. Samalla pikkujouluissa tulevat yleisesti esiin henkilösuhteiden tila sekä esimiesten ja alaisten väliset suhteet. Seksuaaliset intohimot ovat pikkujouluissa sangen vapaasti käytettävissä, mitä yleensä varsin estottomasti hyödynnetäänkin. Pikkujoulujen merkitystä urakehitykseen ei sovi aliarvioida. Moni lupaavalta vaikuttanut nousukas on menettänyt mahdollisuutensa pikkujouluissa ja välittömästi niiden jälkeen tapahtuvissa jälkiselvittelyissä. Toisaalta moni nössönä pidetty takarivin taavi on noussut pikkujouluissa ja niiden jälkeen arvoon arvaamattomaan.

Viina ei lopu enää keskenMuokkaa

Suomalaisessa pikkujoulukulttuurissa oli alkuaikoina ongelmana se, kuinka ilmainen viina saadaan riittämään. Erityisesti nuorisoseuran -ja työväentaloilla järjestetyissä pikkujouluissa järjestäjien alinomainen jännitys koski alkoholin riittävyyttä. Useat juhlijat varustautuivatkin tästä syystä omilla eväillä, mikä johti usein juhlien huomattavaan ennenaikaiseen hiipumiseen. Alkoholipolitiikan ajanmukaistuttua tämä ongelma on viimeistään 1990-luvulla poistunut.

Pikkujoulujen jatkotMuokkaa

Firman pikkujoulujen tunnusteleva osuus kestää yleensä runsaan neljännesvuorokauden. Tänä aikana yrityksen työntekijän on juotava, kuunneltava johtajan yleensä yksitoikkoinen ja yhdentekevä puhe, juotava, syötävä ja juotava, juotava ja iskettävä sopivaksi katsomansa yleensä vastakkaista

 
Pikkujoulujen jatkoilla hauskanpito edellyttää kuvan välineiden mukanaoloa.

sukupuolta oleva työkaveri. Tanssilattialla voi jo hakea lähituntumaa ja suorittaa arviointeja aamuyötä silmällä pitäen. Jatkopaikka on yleensä jonkun työkaverin asunto, jossa osa porukasta yleensä nukahtaa osan päästessä näin estottomammin toteuttamaan keskinäisiä jatkosuunnitelmiaan. Paremmin palkatut työntekijät sekä johtoportaan jäsenet yleensä varaavat hotellihuoneen välttääkseen kiusalliset huomiot.

Joulurauha alkaa pikkujouluistaMuokkaa

Monessa perheessä joulurauha käynnistyy pikkujouluista keskinäisellä vaitiololla. Pikkujoulujen merkitystä aviollisten suhteiden uudelleenarvioinnin käynnistäjänä ei voida väheksyä. Pikkujoulut työllistävät välittömästi myös poliisia, perheneuvoloita ja tuomareita.

Aiheesta muuallaMuokkaa