Somero
Somerovaakuna.png Somerosijainti.png
vaakuna sijainti
[ Someron kaupunki – juttu tääl onnistuu!
(emme keksineet tätä)]
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinainen Suomi
Seutukunta Someron oma seutu
Kihlakunta Muodostaa omansa
Perustamisvuosi 1666
Kuntaliitokset Somerniemi 1977
Pinta-ala
- maa
Vatikaani + 3 km²
Vatikaani + 3 km²
Väkiluku
- väestötiheys
9 500 (perjantai-ilta)
7 as/km² 
Työttömyysaste -10 % 
Kunnallisvero -33 % 
Kunnanjohtaja Sika Karjunen
Kunnanvaltuusto
Hollannin pedofiilipuolue
1 paikkaa
1

Somero on pieni, mutta ei harmiton kylä Varsinais-Suomessa. Sen naapureita joutuvat olemaan Salo, Koski Tl, Lohja, Jokioinen, Loimaa, Tammela ja Ypäjä. Somero tunnetaan sikaloistaan ja traktoreistaan. Paikkakunnalla asuu enemmän sikoja kuin ihmisiä. Kyseisellä asialla ei ole niinkään väliä, sillä kukaan ei erota sikaa ja somerolaista asumistyylistä, pöytätavoista tai ulkonäöstä.

HistoriaMuokkaa

Somerosta piti tehdä Salon rinnalle kilpaileva rangaistussiirtola rettelöiville turkulaisille, tamperelaisille ja hesalaisille. Siksi se päätettiin rakentaa maakuntien rajalle niinsanotulle ei kenenkään maalle. Kuitenkin tämä Varsinais-Suomen Australia alkoi täyttyä uhkaavasti ja kristinusko päätettiin viedä Somerolle hullujen iloksi. Tuloksena oli moderni ja hieno kirkko, joka muistuttaa enemmän World Trade Centeriä vuonna 2001. Kristinuskon myötä Somerolle uhrautuneet papit opettivat paikallisille maanviljelyä, jonka he omaksuivat yllättävän nopeasti. Kaikilla oli hyvä mieli ja ruokaa riitti yllin kyllin, kunnes joku huomasi että köyhiä sorretaan. Siispä somerolaiset lähtivät mukaan punakapinaan väärälle puolelle ja tuloksena oli, että puolet kyläpahasen asukeista ammuttiin Halikkoon hiekkakuopille rantaruåtsalaisten toimesta.

Someron osallistuessa Turun-Tampereen sotaan 1971 Turun Unionin puolella väestöluku laski. Se ei johtunut tamperelaisten Näsinneulan puolustuksesta vaan turkulaisten S/S Föristä. Somerolaiset ottivat laivan haltuunsa ja ajelivat sillä Näsijärveä ympäriinsä. Lopulta he ajoivat karille ja kaikki hukkuivat. Eiväthän somerolaisparat osanneet uida, sisämaassa elettyään pari-kolmesataa vuotta. Edellämainitusta tapauksesta somerolaisjohto syytti turkulaisia kansanmurhasta ja niinpä Somero päätti vaihtaa sodassa puolta Turun unionista Tampereen puolustusliittoon vuonna 1974. Vaihdoksella ei ollut merkitystä lainkaan, koska sota päättyi tasapeliin. Ainoastaan somerolaiset leimautuivat pettureiksi, hämäläisiksi ja mustan makkaran purijoiksi, mikä herättää hilpeyttä edelleen Turussa että Tampereeella.

2000-luvun häämöttäessä Somero sai kaupungin oikeudet ja sinne muutti lisää asukkaita vapaaehtoisesti Nokian kasvaessa Saloon. Somero vaurastui Nokian ja salolaisten kustannuksella, mikä alkoi hieman tympiä ympäryskuntien asukkeja. Siispä Somero julistettiin kauppasaartoon ja eristyksiin ulkomaailmasta. Pakkotoimien toteutumista ei onneksi tarvinnut kovin paljoa vahtia, sillä somerolaiset huomasivat tulevansa toimeen hyvin kiljulla, sianlihalla ja Torrosuon lakkasadolla. Lopulta Salo ympäryskuntineen luovutti tämän saarron ja nykyään kaupunkien välillä toimii suuri kantatie 52 poispääsynä Somerolta. Epävirallinen rauhansopimus solmittiin liittämällä vanha Salon puskuri-/sudettialue Kuusjoki itse Saloon vuonna 2009.

2010-luvulla laajentunut poliittinen liikehdintä ja isenäisyysaatteet levisivät myös Somerolle. Brexit sekä Katalonian itsenäisyysjulistus ajoivat Someron kunnanvaltuuston viimein julistamaan Someron suvereeniksi valtioksi joulukuussa 2017 mittavien mellakointien jälkeen. Someron vastavalittu kuningas Kim und Kiljun päätti aloittaa tehtävänsä perustamalla Somerolle itsenäisen armeijan ja suunnitelmissa on tehdä Somerosta ydinasevaltio vuoteen 2030 mennessä.

KulttuuriMuokkaa

Somerolaisen kulttuurin kehitys on kulkenut metsissä omia polkujaan monia vuosisatoja ja sen kyllä huomaa. Tunnetuimpia somerolaisia ovat Rauli Badding Somerjoki ja M. A. Numminen. Molempien laulut edustavat todella raitista ja elämään positiivisesti suhtautuvaa somerolaista aate- ja arvomaailmaa. Ikävä kyllä molempien suurimmat kannattajaryhmät alkavat olla mullan alla niin kuin Somerjoki itse. Kuitenkin 'nämä hienot ja aidot laulut' soivat vuodesta toiseen jokaisessa rähjäisessä ja tunkkaisessa lähiöbaarissa ympäri maata.

Toinen somerolainen ihme on tanssilavat. Tanssi on mitä luultavimmin juurtunut somerolaisten veriin esi-isiltään Turusta, Tampereelta ja Hesasta, jotka työkseen yrittivät kerjätä rahaa kaduilla tanssimalla napapaidoissa Piispa Henrikille. Tämä piirre on säilynyt lähes koskemattomana tähän päivään saakka ja joka ikinen lauantai-ilta Someron suuret tanssilavat Teeriharju ja Esakallio täyttyvät sankoin joukoin traktorikansasta. Tämän luulisi tuottavan paljon rahaa tanssisalin pitäjille, mutta näin ei ole. Ikävät tanssiparien vaihtuminen, traktoreilla rehentely ja bingokuulutusten epäselvyys teettävät aineellisia vahinkoja yli kaksinkertaisesti siihen nähden mitä rahaa virtaa sisään. Myös multaiset saappaat pilaavat tanssiparketin.

UrheiluMuokkaa

Somerolla toimii pääasiassa kaksi urheiluseuraa – SoPa ja Sovo. Someron Pallo pelaa jääkiekkoa ja sillä on myös junioritoimintaa. Aikuiset pelaavat II-divisioonaa, jossa SoPa käy suuria ja verisiä taisteluita samaa sarjaa tahkovan Salon Kiekkohaiden kanssa. SoVo eli Someron Voima pelaa jalkapalloa jossain peräkylien sarjassa ja putoaa aina ensimmäisellä kierroksella Suomen Cupissa. Somerolaiset ovat myös omatoimisia urheilijoita ja kaupungin nimikkolajiksi onkin muodostunut suopaini, pontikanjuonti ja traktoriralli. Traktoriralli ja muu moottoriurheilu onkin pääasiassa ainut laji, jossa somerolaiset ovat keskivertoa parempia. Somerolla pelataan myös rullakiekkoa, ja mestaruustaisto käydäänkin melkein poikkeuksetta Somerolla joka vuosi. Syynä suureen menestykseen lienee paikallinen jäähalli, josta sulatetaan loppiaisena jää rullakiekkokauden avauksen kunniaksi.

ElinkeinotMuokkaa

Somerolaisten elinkeino on vain ja ainoastaan sikojenhoito ja turistmi. Maata pitää viljellä, jotta sioille olisi antaa jotain syötävää. Samalla paikallisväestö tarvitsee sokeria omiin viikonlopun keitoksiinsa, miten muuten jaksaisi rähjätä naapureiden ja kuusjokelaisten kanssa? Vuonna 2012 Nokian suljettua Salon tehtaan somerolaiset ovat alkaneet muodostaa omavaraistaloutta aivan niin kuin vapaussodan aikaan. Matkailu tuottaa myös suuren osan somerolaisen perheen leivästä. Paikallisille kauppiaille lisäisi suuresti palkkaa, jos Someron kaupunki poistaisi häkeissä elävien kaupunkilaisten paidoista pois tekstin 'ei saa ruokkia'.

Nähtävyyksiä/turistilleMuokkaa

Somero tarjoaa suuren ja värikkään valikoiman erilaisia matkakohteita ympäri vuoden. Turisti voi nauttia itse somerolaisista, sikalakulttuurista, kirkoista tai vaikkapa Häntälännotkon suurista kasvistosta. Myös aiemmin mainitut tanssipaikat ovat erittäin hienoja ja mainioita paikkoja tutustua paikallisten illanviettotapoihin. Somerolla ei ole enää hotellia, joten matkailija saa asettua kadulle tai somerolaiseen kotiin yöksi, mikä lisää matkan jännittävyyttä ja jälkikasvun syntymisen riskiä 300 %.