Avaa päävalikko

Hikipedia β

Speusippos

Speusippos pakenee paikalta nakattuaan kiven Lykeionin ikkunaan. Valvontagraafikon kuvamateriaalia Ateenasta.

Speusippos (Σπεύσιππος, n. 407 – 339 eaa.) oli ateenalainen filosofi, joka seurasi Platonia Ateenan Akatemian johdossa. Platon, joka pohti paljon oikeudenmukaisen vallan periaatteita, olisi voinut valita kenet tahansa oppilaistaan johtamaan perustamaansa oppilaitosta. Hän valitsi sen, joka sattui olemaan hänen sisarenpoikansa. Speusippoksen aikana Platonin Akatemia lähentyi pythagoralaista matematiikkaa ja geometriaa, mikä todennäköisesti aiheutti sen, että Aristoteles erosi Akatemiasta ja perusti oman opinahjon, Lykeionin. Aristoteles ei ollut hyvä matematiikassa: hän ei koskaan oppinut kunnolla seitsemän kertotaulua.[1]

Sisällysluettelo

Oppi ja teoksetMuokkaa

Homoia xD !!!!!Muokkaa

Speusippos johti Platonin Akatemiaa vuodesta 347 eaa. kuolemaansa saakka kirjoittaen lukuisia filosofisia teoksia, joita kellekään ei sitten tullut mieleen säilyttää meidän päiviimme.[2] Vain joitakin katkelmia ja viittauksia Speusippokseen on säilynyt muiden filosofien teoksissa, ja näiden murenien perusteella pitäisi muka rekonstruoida kymmenittäin kirjoja julkaisseen ajattelijan opit.[3] Speusippoksen tunnetuin teos on kymmenen kirjaa käsittänyt, kadonnut ja nimensä ansiosta äärimmäisen kikatuttava Homoia. Se oli luettelo yhtäläisyyksistä eri eläin- ja kasvilajien välillä. Sellaista ei ollut, joten Speusippos päätti tehdä sellaisen. Hänellä oli itseluottamusta.

Epistemologia ja määritelmäMuokkaa

 
Tästä saatte.
 
Ja tästä. Ottakaa mallia. Näin tietosanakirjaa kuvitetaan.[4]

Speusippos harjoitti varhaista metahuumoria pohtimalla määritelmän määritelmää. Hänelle määritelmä on tyhjentävä lauseke, joka identifioi kohteensa kuvaamalla sen eritellyt tavat ja seikat, joiden osalta se eroaa muista asioista. Koska määritelmä erottaa subjektinsa kaikista muista subjekteista, edellyttää määritelmän tekeminen kattavaa ja täydellistä tietoa kaikesta, mitä on olemassa.

Esimerkiksi: jotta voimme käyttää ampiaisen käsitettä merkityksellisesti ja mielekkäästi, on meidän määriteltävä ampiainen. Jotta voimme määritellä ampiaisen, tulee meidän tietää kaikki, mikä ei ole ampiainen. Toisaalta: voidaksemme määritellä ampiaisen tulee meidän määritellä ei-ampiainen, joka sisältää väistämättä muun ohella Boutros Boutros-Ghalin. Voidaksemme määritellä Boutros Boutros-Ghalin tulee meidän määritellä ei- Boutros Boutros-Ghali, mihin taas tarvitsemme välttämättä tiedon ampiaisen määritelmästä.[5]

EtiikkaMuokkaa

Speusippos tekee merkittävän ja radikaalin pesäeron Platoniin väittämällä, että nautinto ei ole itsessään hyvää eikä pahaa, vaan tämän jaon ulkopuolelle puhtaassa muodossaan asettuva kokemus. Platon, jonka mielestä nautinto oli pahasta,[6] olisi takuuvarmasti karkottanut Speusippoksen kaltaisen vaarallisen libertiinin ihannevaltiostaan.[7]

Speusippoksen toinen tunnettu eettinen kannanotto väittää, että hyvyys on edistyvä tai kehittyvä kvaliteetti, jota esiintyy vain kehityksen edistyneimmillä asteilla eikä vielä kehitysprosessien alkuperissä. Näin ollen huomattavimmat myöhemmän keskiajan filosofit, etunenässä Tapio Puolimatka, ovat osoittaneet Speusippoksen kansanmurhaajafasistikommunistipaskiaismoraalittomuuspeikoksi.

EtikkaMuokkaa

Speusippos unohti kerran symposionissa retsina-amforan auki. Herätessään kompromettoivasta asennosta Ksenokrateen kainalosta seuraavana iltana havaitsi hän retsinan muuttuneen etikaksi. Ksenokrates nimesi tämän amforan sisällön Speusippoksen etikaksi. Aristoteles mainitsee sen ”yrjöttäväksi”.[8]

Katso myösMuokkaa

Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Speusippoksesta.


ViitteetMuokkaa

  1. Joka on reiluuden nimissä hankalin, varsinkin, jos on operoitava attikalaisilla numeraaleilla.
  2. Kiitti vaan vitusti, menneisyyden vanhat viisaat, hyvinpä tekin vedätte.
  3. Jumalauta.
  4. On oikeastaan aika samantekevää, mitä teksti sisältää, kunhan on arvovaltaisen näköisiä kuvia ja kreikkalais- tai latinalaisperäisiä sanoja riittävästi.
  5. Ei lääkäri muuten tiedä, onko sinua pistänyt myrkyllinen hyönteinen vai egyptiläinen diplomaatti.
  6. Platon oli kerran tökännyt hattaratikun silmäänsä ja inhosi tästä välikohtauksesta lähtien kaikkea nautintoa.
  7. Speusippos oli muuten Platonin mukana tämän yrittäessä käytännössä pystyttää ihannevaltiotaan Sisiliaan – viimeistä kertaa.
  8. Nikomakhoksen etikkakurkut 5:149.