Tajunnanvirta
Tajunnanvirta tarkoittaa psykologiassa henkilön kokemusten, aistihavaintojen, muistojen, mielleyhtymien jne. muodostamaa aikajatkumoa, joka on subjektiivinen ja etenee niin kauan kuin henkilö on tajuissaan.

Kirjallisuudessa tajunnanvirta tai tajunnanvirtatekniikka tarkoittaa metodia tai metodeita, joilla ihmisen tajunnanvirtaa pyritään kuvaamaan, eli luomaan lukijalle kokemus jonkun henkilön sisäisestä maailmasta. Kerrontatekniikkana tajunnanvirta on erikoistapaus sisäisestä monologista (käsitteitä käytetään myös synonyymeinä), mutta siinä missä yleinen sisäinen monologi esittelee loogisesti etenevän ja yleensä täydellisistä lauseista koostuvan ajatusketjun, on tajunnanvirta jäsentymättömämpää ja saattaa koostua irrallisista sanoista ja kieliopin rikkovista, esimerkiksi keskenkatkeavista, lauseista tai niin. Siis se on vähän niin kuin elämä itse, ei se mene mitenkään paikasta a paikkaan b, tai jos meneekin niin kyllä se tekee monta mutkaa matkalla. Hyvin monta mutkaa. Sehän on vähän niin kuin se maantie matkalla meidän mökille Pohjois-Karjalaan. Ehkä parhaat mutkat on kuitenkin tuolla Tuupovaaran suunnalla, siellähän ne rallikuskitkin harjoittelee sorateillä. Juha Kankkunenhan taisi olla sieltä päin. Kankkusen Juha. Vieläköhän sillä on ne viikset? Mulla ei ole koskaan riittänyt kärsivällisyyttä lähteä kasvattamaan viiksiä, kun on tuo parrankasvu sen verran hidasta. Joillekin miehille ne kuitenkin sopii aika hyvin, vaikka ei ne saa kyllä olla mitkään saksalaiset pornoviiksetkään. Paitsi tietty jos ne sellaiset ihan oikeasti hirveän törkeet Horst-viikset. Isällä oli viikset ja sillä tarttui aina ruoan murusia niihin eikä se huomannut niitä. Ei sillä, ei minulla koskaan ole ollut mitenkään läheiset suhteet isääni, hän oli aina töissä tai matkoilla ja me lapset äidin kanssa kotona. Isä antoi meille leivän, jonka sisällä oli kivi. Paitsi silloin kun käytiin mummolassa, siellä oli lampaitakin. Sain muuten viime jouluna aika hienon villapaidan, sellaisen norjalaismallisen. En tiedä mikä niitä norjalaisia vaivaa, kun ne juovat aina akvaviittia, ihan hirveän makuista paikallista viinaa. Vaan kai se on halvinta siellä, kun kaikki viina maksaa niin hirveästi. Vaan kallista se on eläminen täälläkin euron myötä. Eilenkin maksoin kaksi euroa kahvikupista. Kaksi euroa! Ja mikä se homma on niiden kaikkien erikoiskahvien kanssa? Tai erikoispatukoiden, jotain omituista kuten "Belvita". "Nautittaessa tuotteita, joissa on paljon hitaasti sulavaa tärkkelystä, veren sokeripitoisuus nousee vähemmän aterian jälkeen kuin nautittaessa tuotteita joissa hitaasti sulavaa tärkkelystä on paljon." Niitä ryystävät lähinnä kaupungin rillipääsosiologiopiskelijat istuskellessaan UFF-villapaidoissaan trendikahviloissa kiskomassa neljän euron lattejaan pikkurillit pystyssä ja puhuvat jostain globalisaation vaikutuksesta maailmanlaajuiseen feminismiin ihan niin kuin sossutantat ei olisi jo kuohinneet meitä kaikkia miehiä ja...
...öh, niin, missäs? Voidaan siis ajatella, että sisäinen monologi kuvaa ihmisen tietoista mielikuvaa sisäisestä maailmastaan, kun taas tajunnanvirta pyrkii kuvaamaan sisäistä maailmaa matalammalla, esitietoisella tasolla. Juu.
Katso myösMuokkaa