Avaa päävalikko

Hikipedia β

Timothy Dalton

Dalton osaa kyllä soittaa kitaraa, mutta ei näytellä.

Timothy Peter "Timo-Pekka" Dalton (s. 21. maaliskuuta 1946 Colwyn Bay, Wales) on brittiläinen näyttelijä ja kitaristi.

Sisällysluettelo

Lapsuus ja nuoruusMuokkaa

Lapsuutensa ja nuoruutensa Dalton vietti kitaran soittoa opiskellen. Näyttelemisen opiskelu sen sijaan ei kiinnostanut Daltonia tippaakaan. Hänestä oli turhaa tankata päähänsä draamaa ja tunneilmaisua. Hänen mielestään näytteleminen on aina ollut sitä, että mennään lavalle ja aletaan esittämään roolia. Siinä kaikki. Jos Daltonin piti lukea koulussa jotakin näyttelemiseen liittyvää, hän otti repustaan aina tablatuurit ja syventyi niihin.

Dalton olisi halunnut soittaa yhtyeissä, mutta hän ei koskaan päässyt niihin. Ei, vaikka hän oli todella hyvä kitaristi. Häneltä puuttui karisma, ja se esti lopulta lähtemisen muusikon uralle.

UraMuokkaa

Uran alkuMuokkaa

Dalton päätyi lopulta näyttelijäksi, vaikka olikin kyseiseen ammattiin aivan liian surkea. Hän ei olisi koskaan kyennyt näyttelemään vakavissa teatterirooleissa, kuten Shakespearen näytelmissä. Hänet olisi aivan varmasti naurettu niistä pihalle. Onneksi hän ymmärsi jättää ne väliin ja keskittyä työskentelemään vain elokuvien ja TV-viihteen parissa.

Dalton olisi (pelkän ulkonäkönsä perusteella) haluttu korvaamaan Sean Connery maailmanistorian noloimman pelkuriagentin, James Bondin, roolissa elokuvassa On Her Majesty's Not So Secret Service (1969). Hän kuitenkin kieltäytyi tästä katsottuaan olevansa kyseiseen rooliin aivan liian nuori.[1] Dalton kuitenkin piti James Bond -elokuvista, ja hänestä Roger Mooren aikoihin tehdyt hieman vakavammat Bond-elokuvat olivat hänestä niitä parhaita.

James Bondina (1987–1989)Muokkaa

The Dead Nightshades (1987)Muokkaa

 
Dalton on kyllä Bondin näköinen, mutta siihenpä ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin.

Viimein koitti aika, jolloin muovinen Roger Moore jätti Bond-saappaansa täytettäviksi. Dalton palkattiin, koska hän oli kovasti James Bondin näköinen. Karmea totuus hänen olemattomista näyttelijänkyvyistään paljastui tuottajille, Albert R. Broccolille ja Michael G. Wilsonille, vasta paljon myöhemmin. Hän nimittäin oli melkein yhtä avuton ja surkea Bondin näyttelijä kuin Sean Connery.

 
The Dead Nightshades muistetaan tästä hauskasta sello-kelkasta. Muuten kyseinen elokuva on jo aika lailla unohdettu.

Dalton halusi palauttaa Bond-elokuviin niiden 1960-lukulaisen hauskuuden. The Dead Nightshades (1987) olikin varsin hulvaton elokuva: Siinä idästä länteen loikkaava mies joutuu Bondin työntämänä kaasuputkeen, taistellaan verenhimoisia kokkeja vastaan ja lasketellaan hassulla sello-kelkalla. Elokuva menestyi muihin Bond-elokuviin nähden keskinkertaisesti, mutta sen hauskuus sai erityiskiitokset. Sen sijaan Daltonia haukuttiin täysin kädettömäksi näyttelijäksi, joka oli kriitikoiden mukaan onneksi hiuskarvan verran parempi kuin Sean Connery.

Ban Against Saving Lives (1989)Muokkaa

Daltonin annettiin jatkaa vielä toisessa Bond-elokuvassa, Ban Against Saving Lives, joka ilmestyi vuonna ([1989]]. Siitä tuli vielä edellistäkin hauskempi elokuva: Siinä leikitään ilmassa lentokoneen kanssa, pelleillään hammastahnalla ja sytkärillä ja Bond tappelee Q:n kanssa[2]. Vaikka Dalton oli todella surkea näyttelijä ja sai elokuvan jälkeen potkut, niin hän onnistui silti tekemään pitkästä aikaa todella hauskoja Bond-elokuvia. Vasta blondi-Bond Daniel Craig on hänen jälkeensä onnistunut ottamaan Bond-elokuviinsa samanlaisen lähestymistavan.

James Bondin jälkeenMuokkaa

Vaikka Dalton on yksi maailman huonoimmista näyttelijöistä, niin molempien Bond-elokuviensa jälkeen hän on saanut toisinaan joitakin jämärooleja, jotka eivät ole syystä tai toisesta muille kelvanneet.

Lisäksi hän on näytellyt myös joissakin televisiosarjoissa. Hänet muistetaan erityisesti vuonna 1994 ilmestyneestä Scarlett-minisarjasta. Siinä Dalton näyttelee toista pääosaa viiksekkään Rhett Burleyn roolissa. Roolisuorituksestaan tämän Yhdysvaltojen arkailevimman hysteerikon ja nysverön roolissa, Daltonia ei yllättäen juurikaan haukuttu. Kriitikoiden mielestä Daltonin olemattomat näyttelijänkyvyt sopivat erinomaisesti tämän ristiriitaisen ja vainoharhaisen miehen näyttelemiseen.

”Vaikka James Bond on hauska hahmo, on häntä silti osattava näytellä johdonmukaisesti. Sen sijaan Rhett Burley on niin ristiriitainen ja vainoharhainen hahmo, että häntä kykenee näyttelemään myös sellainen henkilö, joka ei ymmärrä näyttelemisestä yhtään mitään. Esimerkiksi juuri Timothy Dalton on sellainen henkilö.”

~Yhdysvaltalainen TV-kriitikko

Walt Disney kokeili aikoinaan Daltonia viiksekkään Neville Sinclairin roolissa elokuvassa The Rocketeer (1991). Kun he olivat havainneet Daltonin olevan kykenemätön näyttelemään ihmishahamoja, on Daltonia sen jälkeen käytetty Disneyllä vain animaatioissa. Lelunäyttelijän maineen saanut Dalton siirrettiinkin Disneyn leluosastolle vuonna 2013. Siellä hänet tunnetaan hassulla nimellä Herra Piikkis.

Dalton ei ole vielä joutunut tai päässyt eläkkeelle. Hän haaveilee edelleen yhtyeessä soittamisesta, mutta on epätodennäköistä, että se haave vielä hänen kohdallaan joskus toteutuu.

FilmografiaMuokkaa

Valikoitu filmografiaMuokkaa

Valikoidut ääniroolitMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Hänen majesteettinsa ei niin salaisessa palveluksessa (1969) – Trivia – IMDb Viitattu 1.6.2019.
  2. James Bond: "Ups, sorry, väärä mies!"

Katso myösMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa