Avaa päävalikko

Hikipedia β

Muutokset

Olemassaolo

1 349 merkkiä lisätty, 31. elokuuta 2007 kello 07.28
Yhdistin samoja asioita lyhyemmin ja vaatimattomammin vatvovan oleminen-artikkelin oleellisimmat seikat.
{{perimmäiset kysymykset}}
{{quote3|Meidät on tuomittu olemassaoloon. Ainakin elinkautiseen.|[[Jean-Paul Sartre]]}}
{{quote3|Koska olen niin [[1337]], erottelen olemisen (Sein) ihmisen olemassaolosta (Dasein). Tässä konstruktiossa Sein on transsendenttinen rakenne, joka jäsentää ymmärrystämme [[maailma]]sta. Lisäksi ovat vielä kokemisen kohteet (Seiende) eli olevaiset. Ja koska olen niin [[kirosana|perhanan]] fiksu, olen keksinyt erottaa vielä olevaisen olemassaolon (Dasein des Seiendes), jossa on siis kyse itse olemisesta. Sitten on vielä olevaisen olemassaolon olemassaolo (Dasein des Daseiendes usw.), olevaisen olemassaolon olemassaolon olemassaolo jne. Aion jatkaa tätä, kunnes kaikki ovat kuolleet (...)|[[Martin Heidegger]]}}
 
'''Olemassaolo''' on [[filosofia]]n käsite. Yleensä yksinkertaiset ihmiset ajattelevat, että kaikki olevainen on tietysti olemassa, niin ''bioottiset'' kuin ''abioottiset'' asiat, mutta filosofi tietää, että näin ei välttämättä ole. Olemassaolo on varsin epävarmaa. Toisaalta kukaan ei ole vielä pystynyt selittämään, miten on mahdollista, ettei mukaan mitään olisi olemassa. Voi olla totta, että minua ympäröivä todellisuus on harhaa, mutta se, että ajattelen, edellyttää sitä, että jotain on olemassa.
{{iso-q|Cogito, ergo sum.|René}}
Olemassaoloa pidettiin aiemmin itsestäänselvyytenä, mutta [[René Descartes]] kyseenalaisti sen [[Ranska]]ssa vuonna [[1728]]. Hän väitti, että me ehkä olisimmekin vain [[aivot]] [[marsilaiset|marsilaisten]] [[lasi]]maljassa. Toisin sanoen me näemme vain meitä ympäröivän [[todellisuus|todellisuuden]], joka on sekin jo varsin kiistelty [[käsite]]. [[Olemassaolon idea]] on [[Platon]]in mukaan laajempi termi, joka on kaikkien olemassaolojen yläpuolella oleva iäinen jatkumo, jota ei näe, jota ei kuule. Olemassaolon oleellisimpia lieveilmiöitä ovat Platonin mielestä olotila, oleellisuus ja [[olut]]. Olemassaoloa on vaikea määritellä ja vielä vaikeampaa paeta. Oleminen voi olla pysyvää tai väliaikaista. Jos olet [[ihminen]], olet pysyvästi ihminen (tai ainakin siihen asti, kun olet [[kuolema|kuollut]], jonka jälkeen olet kuollut) [[Ja|ja]] jos olet sairas, olet väliaikaisesti sairas. Oleminen on täysin subjektiivinen käsite. Ollako vai eikö olla siis?
== Erilaisia olemassaoloja ==
On olemassa ''yksinkertainen olemassaolo'' ja ''moninkertainen olemassaolo''. Yksinkertainen olemassaolo on sitä, että jotain on olemassa vain yksi kappale. Moninkertainen olemassaolo on kiistelty käsite, joka on oleellisesti sitä, että jotain on olemassa monin kappalein. Yksinkertaisen ja moninkertaisen olemassaolon raja on veteen piirretty viiva.
On olemassa vain yhdet [[A. W. Yrjänä]], [[Käyttäjä:B14|B14]] ja [[Käyttäjä:JAT|JAT]], joten he edustavat kiistatta ''yksinkertaista olemassaoloa''. Toisaalta voidaan ajatella siten, että sekä Yrjänä, B14 että JAT ovat ihmisiä eli täten moninkertaisia olemassaolijoita. Maailmassa on myös [[puu|puita]]. Edustaako ikkunastani pälyämäni puu yksin- vai moninkertaista olemassaoloa? Veikkaisinpa, että moninkertaista. Puitahan on olemassa vaikka kuinka paljon. Toisaalta jokainen puu on omanlaisensa yksilö eikä kahta samanlaista ole. Yleensä me [[ihminen|ihmiset]] näemme puun vain yhtenä, mutta ihmiset monina. Mistä se johtuu? Tähän ei edes Platon osannut vastata. Ilmeisesti ihminen on luonnostaan [[rasismi|rasistinen]] ja ennakkoluuloinen, vaikka mm. viisaat [[aboriginaalit]] näkivät ihmiset osana luontoa, eivät suinkaan sen [[mestari|mestareina]]. Toisaalta kristillisen mukaan [[Jumala]] loi ihmiset maailman valtijoiksi. Onko ihminen siis arvokkaampi kuin puu? Vaikea sanoa. Rehellisesti sanottuna [[Käyttäjä:Peelo]] ei tiedä.   ==Katso myös==*[[eksistentialismi]] &ndash; <small>Sivua ei toistaiseksi ikävä kyllä ''ole olemassa''.</small> 
[[Luokka:Filosofia]] [[Luokka:Houreiset sepitykset]]