Avaa päävalikko

Hikipedia β

Muutokset

Heikki Turunen

1 148 merkkiä poistettu, 18. joulukuuta 2007 kello 14.34
ei muokkausyhteenvetoa
{{quote|Hojo hojo!}}
'''Heikki ”Ilmari Turja” Turunen''' (s. on ensimmäinen 1970-luvun [[1973keskiolut|keskiolutkirjailija]], jonka ura koki merkittävää nostetta presidentti [[Turku]]) kirjoitti heti synnyttyään teoksen ''Simpauttaja'', joka oli erinomainen myynti– ja arvostelumenestys kaikissa [[PohjoismaatUrho Kekkonen|PohjoismaissaUrho Kekkosen]] sekä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]]. ''Simpauttajassa'' ilmeni jo selkeästi Turusen mieltymys takapajuisen maaseudun kyyniseen ja säälivään arvostelemiseen. Turusen [[kirja]]n myötä hänelle on langetettu elinikäinen porttikielto tämän lähettäessä Turuselle henkilökohtaisen kiitoskirjeen tämän esikoisteoksesta [[mm.Simpauttaja]] ([[Joensuu1973]]hun, [[Lieksa]]an, [[Juuka]]an, [[Nurmes|Nurmekseen]] ja [[Rääkkylä]]än. Kiellon valvonta on tosin viime vuosina osoittautunut vaikeaksi, sillä kiellon langettajia on varsin vähän enää jäljellä, eikä nuorempi polvi koe julistuksen valvontaa tärkeäksi.)
== Turku-keskeisyys ==
Kirjallisuuskriitikot ovat usein kovin sanoin arvostelleet Turusta tämän Turku-keskeisyydestä omassa tuotannossaan. Turunen haluaa [[Piilomainonta|piilomainostaa]] Turkua vähän kaikessa kirjallisessa esiintymisessään. ''[[Turun Sanomat]]'' luovuttaa Turuselle runsaasti palstatilaa ja liikkuupa huhuja, joiden mukaan lehti tulisi Turuselle ilmaiseksi [[koti]]in kannettuna tämän loppuelämän ajan. Arvioita Turusen maaseutuvastaisuudesta on esitetty useilla foorumeilla, mutta yleisesti keskeisimpänä syynä pidetään sitä, että Turunen on äärimmäisen harvoin edes vieraillut maaseudulla. Hurjimmat huhut väittävät, että esimerkiksi [[Karjala|Pohjois-Karjalaa]] Turunen on päässyt tarkastelemaan vain [[kuva|kuvina]] ja laatinut sen pohjalta kirjalliset sepityksensä.== Horinan juuret ==
== Vaatimukset Turun pääkaupunkioikeuksien palauttamisesta ==Heikki Turunen koki äärimmäisen vahvan syntymähumalan kotiseudullaan Pielisen erämaissa. Hän kertoi jo viisivuotiaana syntymästään saakka riivanneista harhanäyistään ja alati silmissään elävistä zoomausliikkeistä. Hän näki samanaikaisesti sekä äärimmäisen lähelle että kauas. Hän kertoi myös kuulleensa aineen ääniä sekä ääniä äänien takaa. Koska tuolloin lapsipsykiatria oli kehittymätöntä ja etäisyydet [[Pohjois-Karjala|Pohjois-Karjalasta]] ihmisten ilmoille kohtuuttoman pitkiä, hoitokeinoina käytettiin tuolloin niin yleistä ''ongelmasta vaikenemista''. Nuoren Heikin annettiin olla enempi omissa oloissaan ja hänelle osoitettiin hyväntahtoista välinpitämättömyyttä, joka muhi pojan päässä aineksia pakonomaiseen tarpeeseen kirjoittaa tekstiä.Koulussa kuvaamataidon tunnilla Heikki Turunen kirjotti kuvansa ja ainetunnilla piirsi tekstin. Opettajat koettivat kääntää asiat päinvastoin, mutta tämän seurauksena Heikki uhkasi vyöryttää [[Koli|Kolilla]] vaanivan Hospotin kyläkoulun ikuiseksi riesaksi ja kiroukseksi. Heikin silmissä väijyi silloin kiilto, joka oli viesti opettajille siitä että annetaanhan pojan vain olla enempi omissa oloissaan.
Heikki Turunen on ansioitunut vaatimuksissaan Turun palauttamiseksi sille kuuluvaan arvoon eli takaisin [[Suomi|Suomen]] [[Pääkaupunki|pääkaupungiksi]]. Tehdäkseen asiassa voitavansa Turunen on suunnannut rienaavia mielipidekolumneja ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomiin]]'' ja esiintynyt [[televisio]]ssa ([[Tampere]]ella), jossa kävi kiivasta sanaharkkaa [[Jörn Donner]]in kanssa. Turunen vei dialogia luvuin 6–0 ja totesi loppuun lakonisesti, että: ”[[Helsinki|helsinkiläiset]] hukkuvat vielä omaan [[paska]]ansa.” Helsinkiläisten ruokahuoltoon hän myös totesi, että: ”olisi kaikille parempi, mikäli elättäisivät itsensä vesiheinällä.” Mikäli Turun palauttaminen pääkaupungiksi edellyttäisi eroamista [[Euroopan Unioni]]sta, Turunen olisi valmis osaltaan tähän järjestelyyn. == Heikki Turunen Matin ja Tepon sanoittajana Lehtiura == Kotiseutuintoilijana tunnettu Heikki Turunen on aina ollut valmis tukemaan oman kylän poikia. [[Matti ja Teppo|Matti ja Teppo Ruohosen]] menestystarinaa Heikki Turunen on avustanut lukuisilla sanoituksilla, jotka ovat olleet usein suurmenetyksiä. Tällaisia sanoituksia ovat mm. olleet: *Missäs sitä ollaan oltu?*Et voi tulla rajan taa*Ei homma pelaa*Kaiken takana on sanoittaja
Kansakoulun jälkeen Heikki Turunen tutustui ilmiöön kaupunki. Tämä tapahtui Joensuussa 1960-luvun alkupuolella.{{keskeneräinen}}{{kuvitus}}{{tajunnanvirtaa}}{{kiviäkin kiinnostaa}}
==Katso myös==
1 445
muokkausta