Ero sivun ”Konstantinus Suuri” versioiden välillä

(Turhan asenteellinen mutta kai tätä voi hioa johonkin suuntaan...)
 
p (Käyttäjän Special:Contributions/193.111.119.215 (keskustelu) muokkaus 591252 kumottiin.)
Merkkaus: Kumoaminen
 
(9 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
  +
[[File:ConstantineYork.jpg|thumb|Konstantinus Suuri oivaltamassa että tappamalla saa expaa (☧) jota tarvitaan levelaamisessa.]]
[[File:ConstantineYork.jpg|thumb]]'''Konstantinus Suuri''' (kristikunnalle), '''Konstantinus Mulkku''' (muille). Hänet tunnetaan uneksijana joka kehitti ja loi kristinuskolle symbolin, kristusmonogrammin (☧). Menestyksen teologiaa ennakoiden symbolin oikeudellisuus todistettiin sillä tavalla jolla uskonnolliset symbolit tuleekin todistaa, voittamalla taistelu.<ref>Tämä ennakoi muutoinkin kristinuskon alkavaa menestystarinaa. Vainotusta uskonnosta kasvoi suuri valtauskonto joka ei pärjännyt argumenttiensa laadulla vaan väkivaltansa määrällä.</ref> Taistelu käytiin Mulviliksen sillalla<ref>Tämän vuoksi se tunnetaan Mulviluksen sillan taisteluna</ref> vuonna 313.<ref>Jonka vuoksi se muistetaan Aku Ankan rekisterinumerosta.</ref> Konstantinus Suurelle tämä voitto oli merkittävä.<ref>Konstantinus myös lyötätti kolikon, soldiuksen. Rahan toisella puolella on kuvattuna Konstantinus keihäs kädessä ja voitonmerkki olkapäällään. Hänen jalkojensa juurella makaa kaksi sidottua vankia. Kuvaa ympäröi teksti "GLORIA CONSTANTINI AVG". Kuvassa ei ole ☧-ristiä, joten se ei kiinnosta kristittyjä.</ref>
+
'''Pyhä Konstantinus Suuri, Apostolien vertainen''' (kristikunnalle), '''Konstantinus Mulkku''' (muille) oli [[Rooma]]n valtakunnan [[keisari]] vuosina 306-337 jKr. (kristikunnalle), 306-337 jaa. (muille). Hänet tunnetaan uneksijana ja uudistajana joka kehitti ja loi kristinuskolle symbolin, kristusmonogrammin (☧) saatuaan tähän käskyn unessa. Menestyksen teologiaa ennakoiden symbolin oikeudellisuus todistettiin sillä tavalla jolla uskonnolliset symbolit tuleekin todistaa, voittamalla taistelu.<ref>Tämä ennakoi muutoinkin kristinuskon alkavaa menestystarinaa. Kristinuskosta kasvoi suuri valtauskonto joka ei pärjännyt niinkään argumenttiensa laadulla kuin väkivaltansa määrällä.</ref> Taistelu käytiin Mulviuksen sillalla<ref>Tämän vuoksi se tunnetaan Mulviuksen sillan taisteluna.</ref> vuonna 313.<ref>Tämän vuoksi se tunnetaan Aku Ankan auton rekisterinumerona.</ref> Konstantinus Suurelle tämä voitto oli merkittävä. Taistelun jälkeen Konstantinus antoi kalastaa viholliskomentaja Maxentiuksen ruumiin Tiber-joesta, johon tämä oli hukkunut, ja leikata siltä [[pää]]n irti. Pää vietiin paratiissa Roomaan ja postitettiin lopuksi [[Karthago]]on. Tämän jälkeen Konstantinus kumosi kaikki Maxentiuksen säätämät lait ja anasti kaikki hänen aloittamansa rakennusprojektit. Voitonkulkueensa päätteeksi Konstantinus ei pysähtynyt Jupiterin temppelissä kiittämässä voitostaan. Tämä osoittaa ihailtavaa kristillistä eetosta.
   
  +
Konstantinus myös lyötätti kolikon, soldiuksen. Rahan toisella puolella on kuvattuna Konstantinus keihäs kädessä ja voitonmerkki olkapäällään. Hänen jalkojensa juurella makaa kaksi sidottua vankia. Kuvaa ympäröi teksti "GLORIA CONSTANTINI AVG". Kuvassa ei ole ☧-symbolia, joten se ei kiinnosta kristittyjä.
Konstantinus suuri teki kuitenkin paljon muutakin kuin näki yhden unen. Hän oli keisari, ja hän päätti siirtää valtakunnan pääkaupungin Roomasta Byzantioniin, jonka hän rakennutti uudelleen ja nimesi Nova Romaksi. Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupunki nimettiin uudelleen Konstantinopoliksi.
 
   
  +
Konstantinuksen ansiosta kristinuskosta tuli valtauskonto. Tätä ennen se oli muuttunut vainotusta uskonnosta suvaituksi uskonnoksi.<ref>Joskin moni patavanhoillinen roomalainen taatusti piti moista monikulttuurisuutta moraaliarvojen mädätyksenä.</ref> Konstantinus jatkoi tällä suvaitsevaisuuden linjalla kutsumalla kokoon Nikean kirkolliskokouksen, jossa päätettiin ensi kertaa virallisesti, ketkä ovat [[Kerettiläisyys|kerettiläisiä]].
Vapaa-ajallaan kristinuskolle oleellinen keisari harjoitti hyviä perhearvoja. Vuonna 326 Konstantinus antoi vangita poikansa Crispuksen, parin päivän vankeuden jälkeen hän teloitti tämän. Konstantinuksen vaimo Fausta vangittiin pian ja hänet keitettiin elävältä.<ref>Jostain syystä tästä ei juurikaan puhuta uskonnon tai historian tunneilla. Vaikka tämä on mielenkiintoisempaa kuin Jeesustelu. Aivan kuin kristinuskolle tärkeän hahmon moraalittomuuksia ei haluttaisi kuvata.</ref>
 
  +
  +
Konstantinuksen suhde kristinuskoon on myös mainostettua maltillisempi. Hän teki [[Pascalin vedonlyönti|kuten jokaisen kannattaisi]]: ei elänyt kristinuskon mukaan mutta kääntyi kuolinvuoteellaan. Konstantinopolin kaupungin piispa Eusebius Nicomedia kastoi Konstantinuksen tämän viimeisinä elinpäivinä. Konstantnus kuoli helluntaina 22. toukokuuta 337 Nikomediassa.<ref>Suruaika alkoi kristillisesti; armeija suoritti ensi töikseen epäsuotavien perillisten karsinnan. Esimerkiksi Konstantinuksen veljenpoika Dalmatius ja tämän veli Dalmatius teloitettiin.</ref>
  +
 
Konstantinus suuri teki kuitenkin paljon muutakin kuin näki yhden unen. Hän päätti siirtää valtakunnan pääkaupungin Roomasta Byzantioniin, jonka hän rakennutti uudelleen ja nimesi Nova Romaksi. Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupunki nimettiin uudelleen Konstantinopoliksi.
  +
 
Vapaa-ajallaan kristinuskolle oleellinen keisari harjoitti hyviä perhearvoja. Vuonna 326 hän antoi vangita poikansa Crispuksen, ja parin päivän vankeuden jälkeen teloitutti tämän. Konstantinuksen vaimo Fausta vangittiin pian ja hänet keitettiin elävältä.<ref>Jostain syystä tästä ei juurikaan puhuta uskonnon tai historian tunneilla, vaikka se on mielenkiintoisempaa kuin jeesustelu. Aivan kuin kristinuskolle tärkeän hahmon moraalittomuuksia ei haluttaisi kuvata.</ref>
   
 
==Viitteet==
 
==Viitteet==
 
<references/>
 
<references/>
  +
[[Luokka:Rooman keisarit]] [[Luokka:Suurmiehet]] [[Luokka:Kristinusko]]

Nykyinen versio 7. helmikuuta 2020 kello 10.58

Konstantinus Suuri oivaltamassa että tappamalla saa expaa (☧) jota tarvitaan levelaamisessa.

Pyhä Konstantinus Suuri, Apostolien vertainen (kristikunnalle), Konstantinus Mulkku (muille) oli Rooman valtakunnan keisari vuosina 306-337 jKr. (kristikunnalle), 306-337 jaa. (muille). Hänet tunnetaan uneksijana ja uudistajana joka kehitti ja loi kristinuskolle symbolin, kristusmonogrammin (☧) saatuaan tähän käskyn unessa. Menestyksen teologiaa ennakoiden symbolin oikeudellisuus todistettiin sillä tavalla jolla uskonnolliset symbolit tuleekin todistaa, voittamalla taistelu.[1] Taistelu käytiin Mulviuksen sillalla[2] vuonna 313.[3] Konstantinus Suurelle tämä voitto oli merkittävä. Taistelun jälkeen Konstantinus antoi kalastaa viholliskomentaja Maxentiuksen ruumiin Tiber-joesta, johon tämä oli hukkunut, ja leikata siltä pään irti. Pää vietiin paratiissa Roomaan ja postitettiin lopuksi Karthagoon. Tämän jälkeen Konstantinus kumosi kaikki Maxentiuksen säätämät lait ja anasti kaikki hänen aloittamansa rakennusprojektit. Voitonkulkueensa päätteeksi Konstantinus ei pysähtynyt Jupiterin temppelissä kiittämässä voitostaan. Tämä osoittaa ihailtavaa kristillistä eetosta.

Konstantinus myös lyötätti kolikon, soldiuksen. Rahan toisella puolella on kuvattuna Konstantinus keihäs kädessä ja voitonmerkki olkapäällään. Hänen jalkojensa juurella makaa kaksi sidottua vankia. Kuvaa ympäröi teksti "GLORIA CONSTANTINI AVG". Kuvassa ei ole ☧-symbolia, joten se ei kiinnosta kristittyjä.

Konstantinuksen ansiosta kristinuskosta tuli valtauskonto. Tätä ennen se oli muuttunut vainotusta uskonnosta suvaituksi uskonnoksi.[4] Konstantinus jatkoi tällä suvaitsevaisuuden linjalla kutsumalla kokoon Nikean kirkolliskokouksen, jossa päätettiin ensi kertaa virallisesti, ketkä ovat kerettiläisiä.

Konstantinuksen suhde kristinuskoon on myös mainostettua maltillisempi. Hän teki kuten jokaisen kannattaisi: ei elänyt kristinuskon mukaan mutta kääntyi kuolinvuoteellaan. Konstantinopolin kaupungin piispa Eusebius Nicomedia kastoi Konstantinuksen tämän viimeisinä elinpäivinä. Konstantnus kuoli helluntaina 22. toukokuuta 337 Nikomediassa.[5]

Konstantinus suuri teki kuitenkin paljon muutakin kuin näki yhden unen. Hän päätti siirtää valtakunnan pääkaupungin Roomasta Byzantioniin, jonka hän rakennutti uudelleen ja nimesi Nova Romaksi. Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupunki nimettiin uudelleen Konstantinopoliksi.

Vapaa-ajallaan kristinuskolle oleellinen keisari harjoitti hyviä perhearvoja. Vuonna 326 hän antoi vangita poikansa Crispuksen, ja parin päivän vankeuden jälkeen teloitutti tämän. Konstantinuksen vaimo Fausta vangittiin pian ja hänet keitettiin elävältä.[6]

ViitteetMuokkaa

  1. Tämä ennakoi muutoinkin kristinuskon alkavaa menestystarinaa. Kristinuskosta kasvoi suuri valtauskonto joka ei pärjännyt niinkään argumenttiensa laadulla kuin väkivaltansa määrällä.
  2. Tämän vuoksi se tunnetaan Mulviuksen sillan taisteluna.
  3. Tämän vuoksi se tunnetaan Aku Ankan auton rekisterinumerona.
  4. Joskin moni patavanhoillinen roomalainen taatusti piti moista monikulttuurisuutta moraaliarvojen mädätyksenä.
  5. Suruaika alkoi kristillisesti; armeija suoritti ensi töikseen epäsuotavien perillisten karsinnan. Esimerkiksi Konstantinuksen veljenpoika Dalmatius ja tämän veli Dalmatius teloitettiin.
  6. Jostain syystä tästä ei juurikaan puhuta uskonnon tai historian tunneilla, vaikka se on mielenkiintoisempaa kuin jeesustelu. Aivan kuin kristinuskolle tärkeän hahmon moraalittomuuksia ei haluttaisi kuvata.