Ruokolahti

Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 21. tammikuuta 2017 kello 00.39 käyttäjän Teleskooppi (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta. Koko muokkaushistoria tässä.

Ruokolahti (länsinaapurissa myös nimellä Ruokolax)

Ruokolahden leijona, joka haukkasi kunnanvaltuutetun rouvaa. Leijonan anonymiteetin suojaamiseksi se on kuvattu takaapäin.

on jossain Etelä-Karjalassa sijaitseva pikkukunta. Tai ei ihan niin pieni, koska sillä on pinta-alaa jotain tuhatta neliökilometriä. Ihmisiä Ruokolahdelta löytyy nimeltä mainitsemattoman lähteen perusteella kourallinen, joista suurin osa maajusseja, ohranalleja tai muuten vaan toukohousuja. Ruokolahden naapuriin ovat eksyneet mm. Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Rautjärvi, Puumala ja jokunen muu kunta, jotka katuvat hartaasti sitä että ovat joutuneet moisen sisäsiittoisen kylän hikiseen kainaloon sen sijaan, että olisivat etsineet jonkun paremman paikan jostain mukavammasta maakunnasta, esimerkiksi Pohjanmaalta. Ruokolahti jakautuu jokuseen kylään, mutta niiden nimiä ja lukumäärää ei hullukaan jaksa muistaa.

Ruokolahtea ei tule sekoittaa Ruoholahteen, joka on joku paikka jossain Helsingin suunnalla. Sen sijaan paikkakuntalaiset itse kutsuvat kuntaa Eukkokunnaksi. Kukaan ei tiedä mistä nimi tulee, mutta perinteinen ruokolahtelaiseukko on rehevä, äänekäs ja välistä pahasuinenkin sekä tunnettu maalauksesta Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä.

Rasila

Ruokolahden keskusta tunnetaan nimella Rasila (huom! R a s i l a; ei Pasila, Rasia tai Ratsia). Se on suosittu paikka kesäperjantaisin, jolloin maajussit ja traktorit valtaavat kyläpahasen ainoan pääväylän pyrkiessään torille. Toinen nykyisen Rasilan ominaispiirre ovat yläasteikäiset teinit, jotka kirmailevat ympäriinsä rekisteröimättömillä, kilvettömillä tai muuten laittomilla mopoilaan sekä rattijuopot, joita keskusta-alueelta saadaan kiinni erityisesti kesäviikonloppuisin. Tilannetta kuvaa hyvin erään alaikäisen viri-derbin kuljettajan kuvaus asiasta: "Kyl tääl on perkele hyvä aja ilma kilpii ku ei oo poliiseita ikin tääl ollukkaa!". Tämä kertonnee lainvalvonnan puutteesta keskustan alueella.

Historia

Synty

Ruokolahden alkuajoista on kaksi eri versiota, joiden kummankaan todenperäisyyttä ei ole voitu vahvistaa:

Ensimmäisen version mukaan Ruokolahti perustettiin Wilhelm Von Rachila XVI:n johdolla Suuren Pohjan sodan aikaan vuonna 1345. Ensimmäinen asuttu alue oli Von Rachilan mukaan nimetty ja typerästi suomennettu Rasila, josta asutus levisi muualle Ruokolahden alueelle. Suullisen perimätiedon mukaan aikakauteen liittyy myös Rasilan pyrkimys itsenäistyä omaksi tasavallakseen ja tähän liittyvä nopeasti kukistettu kapina.

Toisen version mukaan Ruokolahden perustivat Vilhelm Von Rachila XVI:n johdolla paikalle 1500-1700 -luvuilla eksyneet siirtolaiset, jotka uskoivat vuosikausia päässeensä perille Amerikkaan. Pettymys oli valtaisa lappeenrantalaisen lähetyssaarnaajan saatua 1700-luvun lopussa yhteyden ruokolahtelaisiin. Silloin huomattiin, että Suomessahan tässä edelleen ollaan ja että lähetyssaarnaaja oli tehnyt raskaaksi puolet ruokolahtelaisten maajussien eukoista.

Vilhelm Von Rachila XVI ja lappeenrantalaisviha ilmenevät toistuvasti erilaisissa historiankirjoituksissa, joten ainakin Ruokolahden perustajaisä ja lähetyssaarnaaja lienevät todenmukainen osa Ruokolahden varhaista historiaa.

1800-1900 -luvut

Suomen suurruhtinaskunnan aikana asutus laajeni Imatralle, joka on siis todistetusti ollut osa Ruokolahtea, vaikka imatralaiset pölkkypäät haluavat edelleen nykypäivänäkin kiistää asian. Tämän johdosta Ruokolahden ja Imatran kilpailu historiankirjoja painavissa laitoksissa on kova. Totuus (ruokolahtelainen ja siis ainoa oikea versio) kuitenkin on, että 1900-luvun alussa teollistunut Imatran alue aloitti tunnin kestäneen sietämättömän kapinan, jonka lopuksi Ruokolahden oli luovuttava verta vuotavin sydämin ja maatyöstä kovettunein sormenpäin Imatrasta. Kaikki tämä katkeroitti ruokolahtelaisia suunnattomasti, sillä (ruokolahtelainen ja siis ainoa oikea versio) Ruokolahti oli laittanut kaikki ponnistelunsa Imatran alueen kehittämiseen muun seudun jäädessä takapajuiseksi. Imatran kiusaksi ruokolahtelaiset voivat kuitenkin todeta, ettei Imatra tuossakaan vaiheessa tajunnut muuttaa vaikka sinne Pohjanmaalle ja on oikeastaan aika surkea paikka asua.

Imatralaisen version mukaan Ruokolahti on oikeastaan aina ollut vain Imatran pahainen ja jälkeenjäänyt alusmaa.

Ruokolahden historialle ominaisia ovat myös olleet kirkkopalot. Nykyinen kirkko on järjestyksessään kolmas. Fiksuimmat psykologi-historioitsijat ovat uskaltaneet väittää, että tällä on jotakin yhteneväisyyksiä lappeenrantalaisen lähetyssaarnaajan jälkeensä jättämän katkeran mentaliteetin kanssa.

Nykypäivä

Nykyinen Ruokolahden kunnan alue koostuu pääasiallisesti maajussien lisäksi puista, pelloista ja puista. Myös muutama lehmä saattaa olla havaittavissa, jos oikein jaksaa siristää silmiään. Jotkut ruokolahtelaiset ovat ilmeisesti lappeenrantalaisen verenperimänsä vuoksi jättäneet iänikuisen pellon kyntämisen ja muuttaneet kerrostaloihin, joita ohranalleista koostunut kunnanvaltuusto tai jokin vastaava elin antoi pitkän anelemisen jälkeen rakentaa Rasilaan 2 kappaletta vuonna 2001. Myös teinit ovat nykyisin osa ruokolahtelaista katukuvaa ja täyttävät päiväkotien ja muiden yleishyödyllisten kunnallisten laitosten pihamaat erityisesti viikonloppu-iltaisin. Toistuvista vetoomuksista ja adressista huolimatta paikkakunnalle ei ole saatu nuorisotaloa, jonka johdosta osa pottuuntuneista kuntalaisista on päättänyt muuttaa emäpitäjästä Imatralle perustaen sinne omia ruokolahtelaiskeskittymiään.

Ruokolahtelaiset ovat olleet erittäin sisäänpäinkääntyneitä aina arvuutellun lappeenrantalaisen lähetyssaarnaajan ajoista lähtien. Vuosien 2005-2010 välisenä aikana rakennettiin piikkilanka-aita, joka kattaa koko Ruokolahden kunnan rajan. Tilastojen mukaan ulkopaikkakuntalaisista pyrkijöistä sisään päästetään vuonna 2011 noin 25 prosenttia. Historiasta johtuen läpäisyprosentti lappeenrantalaisten kohdalla on kuitenkin vain noin 1 ja imatralaisten kohdalla 10. Aidan ylitse ei kannata yrittää, sillä silloin jonkun toukohousun äkäinen rekku voi hyökätä lahkeeseen roikkumaan. Muuttoliike vuonna 2011 on 1 kuntaan muuttaja 10 poismuuttajaa kohden.

Myös ruokolahtelaiset marja- ja sienimetsät ovat hyvin monipuolisia. Tästä kertonnee joskus ennen 2010-luvun taitetta ruokolahtelaisesta metsästä löytynyt aikuisviihdekätkö. Harvassa metsässä kasvaa moisia herkkuja.

Kulttuuri

Ruokolahden perinteisin kulttuurimuoto lienee ollut 2000-luvun loppuhujakoilla muutamana kesänä järjestetty äijänkärräyskilpailu. Sen tarkoituksena lienee ollut vaalia vanhaa ruokolahtelaista perinnettä, nimittäin oman sammuneen äijän kärräämistä taloinpoikaispippaloista maitokärryillä kotiin kuoppaista maalaistietä pitkin. Kulttuuria tarjoilevat myös muutamat pubit, mutta sivistyneempää menoa kannattaa etsiä Imatralta tai vielä mieluummin Lappeenrannasta.

Legenda

Ruokolahti tunnetaan myös leijonakuntana, koska erään vierailevan venäläisen sirkuksen juopunut sirkustirehtööri päästi sirkuksen mukana olleen leijonan karkuun vuonna 1992. Leijona sitten piiloutui metsään vaanimaan erään kunnanvaltuutetun rouvaa ja puraisi tätä persauksiin hänen ollessaan iltakävelyllä. Rouva kuitenkin kiipesi puuhun ja pelastui. Harmi vain, että tapauksen ainoa silminnäkijä oli juopunut ruokolahtelaisukko, joka ilmoitti asiasta aina pätevälle roskalehdistölle. Vaikka tapausta ei ole pystyttykään varmistamaan, oli Ruokolahden tie kansallisiin tähtiin leijonakuntana auki.

Kuuluisia ruokolahtelaisia

Leijona, joka haukkasi kunnanvaltuutetun rouvaa. Kuuluisuuteen nousemisensa jälkeen Ruokolahti myönsi leijonalle palkinnoksi huvilan Saimaan rannalta. Leijonan puuttuessa huvilaa käytetään kunnan silmäätekevien virkistymistarkoituksiin.
Hämis (Epäilyttävä seiniä halaileva hyypiö, joka ravistelee käsistään valkeaa tahmaa ihmisten päälle)