Jabismi (lausutaan jab-ees-k'tong-mee) on jossakin määrin taiteellinen huumorilaji, joka soveltuu erinomaisesti älykkäille ihmisille erilaisissa vireystiloissa. Jabismilla on kolme alalajia:

  1. sienikorvajabismi
  2. kalabaliikkijabismi
  3. äläktöönharsujabismi.

SienikorvajabismiMuokkaa

Sienikorvajabismia on jabismin alalajeista vaikein ymmärtää ja sitä harjoittavat lähinnä ns. siskonmakkaraälyköt. Siskonmakkaroilla viitataan tässä yhteydessä yleensä johonkin muuhun kuin rasvakertymään, mutta vain yleensä. Esimerkki sienikorvajabismista: ööää.

KalabaliikkijabismiMuokkaa

Kalabaliikkijabismi on yleisin käytetty muoto jabismista. Käytännössä kalabaliikkijabismi tekstinä, puheena tai musiikkina on siemennesteetöntä sekamelskaa, joka on helposti ymmärrettävissä myös Jurvassa asuville tai sinne muuttaville henkilöille. Kalabaliikkijabismin ymmärrettävyys piilee siinä, että ko. alalajia suosiessaan huippuälykäs henkilö tekeytyy niin tyhmäksi, että. Lisäksi on erittäin tärkeää huomioida, ettei kalabaliikkijabismin tarkoituksena ole loukata ketään/mitään, paitsi joskus muurahaiskarhutarhaajia tai jokaista vastaantulevaa naista/miestä.

ÄläktöönharsujabismiMuokkaa

Jotta äläktöönharsujabismin olemus voitaisiin selventää ymmärrettävästi kaikille, joudutaan käyttämään ko. jabismin muodolle ominaista kieltä.

Äläy minnekä minnekkä minnekkkäopolis. Ruohai se vaa, jeurue konst ailue ankustaae (vartuateri ha), ketä se on. Ketä sä oot, sydämmmellinen kolmel ämmäl. Rienau kur, wit hasmalaikkupää kähhäh opossu eitu. Juurivalkaisuhoitoproblematiikkalaskin hukaise; iegu Diapam, eh, eh, EH, EH, HEH. (Muutkin lääkkeet.) Sotatantereella ne muijat hööö.