Sössötys

Thumb.png
 Tämä on lupaava sivu.
Sampo Terho on tyyppiesimerkki sössöstä.

Sössötys eli sössöpuhunto on sosiolingvistiikan laajana kiinnostuksenkohteena oleva kielimuoto. Sössötys voi olla myös kirjoitettua, mutta puhuttuna siihen kuuluu tunnusomaisena ja helposti havaittavana piirteenä tietynlainen nariseva ja frikatiiviäänteitä korostuneesti hinguttava sävy. Karikatyyrimäisin tapa aloittaa sössöpuhunto on silmälasien asennon korjaaminen. Tyypillisimmillään sössötys on vuolasta sanavirtaa, jonka tuottama lisäarvo keskustelulle on kuitenkin mitätön tai olematon.

Sössöttämistä suosivat erityisesti jotkut toimittajat[1], kolumnistit ja viestintäammattilaiset, seurakuntaluterilaiset, lahtiset, purokurut, libertarismiin kallellaan olevat mielipidevaikuttajat, miesasiamiehet sekä ennen kaikkea näitä kaikkia edellä mainittuja ryhmiä edustavat Twitter-käyttäjät. Sössötystä voidaan pitää julkisuuden henkilöiden vastauksena nettikeskustelulle.

Erityisen paljon sössöttävää ihmistä kutsutaan sössöksi. Sössöys erotetaan käsitteellisesti kroonisesta paskanjauhannasta: ensimmäisessä on kyse viestin laadusta, toisessa kielellisestä toiminnanohjauksesta ja jopa motorisesta ongelmasta.

SössötyhjiöMuokkaa

 
Lehdistössä sössötystä julkaistaan usein "Näkökulma"-nimikkeellä.

Sössötyhjiö on kielentutkijoiden ja sosiologien kehittämä termi vaaralliselle tilalle, jossa sössötykselle luodaan täysin esteettömät elinolosuhteet. Saadessaan erityisen paljon näkyvyyttä ja kuuluvuutta tällainen sössötyhjiö voi harhauttaa julkisen keskustelun sivuraiteille viikoiksi. Erityisen haitallisiksi sössötyhjiöiksi on nimetty kaikki Helsingin Sanomissa julkaistut kolumnit, jotkin podcastit ja keskusteluohjelmat sekä Sanna Ukkola.

Sössöyteen taipuvaisilla ihmisillä on usein enemmän tai vähemmän tiedostettu tarve muodostaa ympärilleen sössötyhjiöitä. Vaikkapa monet Facebook-ryhmät, nettifoorumit ja vastavuoroiset Twitter-seuraajasuhteet perustuvat kokonaan sössötykselle. Teologia on ainoa sössötyhjiön kriteerit selkeästi täyttävä tieteenala.

Näytteitä sössötyksestäMuokkaa

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen arkistoon on koottu lukuisia sössötysnäytteitä. Tässä niistä joitakin:

  • "Entäs miesten tasa-arvo?"
  • "Kuten Orwellkin sanoi, –"
  • "Niin mähän en tiedä ketkä mulle twitterissä huutelee, joten voi toki esittäytyä ja sitä kautta kontekstoida sanomansa vaikka vähemmistön edustajan kannaksi. Mutta musta tuntuu että sä et ymmärrä lukemaas, koska mun pointti oli se että on voitava luottaa siihen että yleisö tekee virheen sattuessa tulkinnan sen mukaan, mikä on se konteksti jossa virhe sanottiin. Ts. on eri asia jos olisin sanonut 'vihaan t––ja hyi', kun sanoin että 'minulla on lämmin sija sydämessa t––ille'. On voitava luottaa ettei täysjärkinen pidä lausuntoja yhtä vihamielisinä."[2] (slurrit toimituksen sensuroimia)
  • – Mitä mä sille Laurillekin menin sössöttää?
    – Et sä ehtiny sille mitään sössöttää, ku se löi sua heti! Mutta minä vannon, että se ei ollut sinun vikasi.
  • "Kaikenlainen fasismi, myös antifasismi, on tuomittavaa."[3]
  • "On selvä asia, että olen media. Yritän toimia tämän edellyttämällä tavalla."[4]
  • "Kyllähän jokainen arjessa ymmärtää, että jos lapsia kuljetetaan harrastuksiin tai kouluun tai niin edespäin." [5]
  • "Siellä, missä tänään peruutetaan lehtitilauksia kolumnistien mielipiteiden takia, leikataan huomenna yliopiston rahoitusta tutkijoiden mielipiteiden takia."[6]
  • "Minä väitän, että tilanne on epäterve. Tämä on johtanut siihen, että erilaiset vähemmistöt ovat saaneet äänensä paremmin kuuluville kuin hiljainen enemmistö. Hiljaisen enemmistön toiveet, odotukset ja tarpeet tahtovat jäädä jalkoihin. Kaikenlaiset erilaiset vähemmistöjen intressit pääsevät hallitsemaan. Varmaan vanhassa ajassa monet vähemmistöt jäivät jalkoihinkin, mutta nyt on menty toiseen äärimmäisyyteen. Uskon, että sellainen puolue tulee pärjäämään, joka pystyy jotenkin menemään siihen maailmaan, jota katson, kun ajelen Länsiväylää kohti Helsingin keskustaa. Ihmiset, jotka menevät töihin aamulla, vievät lapset hoitoon, maksavat kiltisti veronsa, joilla on asuntolainaa, jonka takia pitää tehdä ahkerasti töitä."[7]
  • "Onkohan se mahdollisuuksien rajoissa, ilman foliota, että tätä jotenkin häiritään?"[8]
  • Mutta ei hengenelämä Suomessakaan ole täysin piilossa. Pitää vain avata radio. Popmusiikki vilisee viittauksia hengellisyyteen, Jumalaan, rukouksiin, syntiin ja sovitukseen, enkeleihin ja demoneihin, elämään, kuolemaan ja kuolemanjälkeiseen elämään.
    – Vain elämää -sarjahan on yksi suuri herätyskonsertti. Taiteilijat ovat nyky-yhteiskunnan profeettoja, Portman sanoo.
    [9]
  • "Society is indeed a contract. Subordinate contracts for objects of mere occasional interest may be dissolved at pleasure — but the state ought not to be considered as nothing better than a partnership agreement in a trade of pepper and coffee, calico or tobacco, or some other such low concern, to be taken up for a little temporary interest, and to be dissolved by the fancy of the parties. It is to be looked on with other reverence; because it is not a partnership in things subservient only to the gross animal existence of a temporary and perishable nature. It is a partnership in all science; a partnership in all art; a partnership in every virtue, and in all perfection. As the ends of such a partnership cannot be obtained in many generations, it becomes a partnership not only between those who are living, but between those who are dead and those who are to be born."[10][11]
  • "Paitsi että ystävllisesti poistelet käyttämiäni s. ja k. lyhenteitä, olet merkinnyt kielenhuolloksi yhdisviivan muuttamisen ndashiksi. Kielenhuolto tarkoittaa paremminkin kielivirheiden korjaamista, esimerkiksi taivutusmuotovirheitä, vääränkokoisia sanan alkukirjaimia, lauserakenteen kohentamista jne. En tiedä millä nimellä viivanmuutosta pitäisi nimittää. Ehkä fix olisi yksi mahdollisuus."[12]
  • "Kuten merkittävillä kirjailijoilla yleensä, Ekholmin tuotannon läpäisee johdonmukainen, riivaavakin maailmankuva. Niin hänen näytelmissään kuin romaaneissaankin keskipisteessä ovat työ ja elämä nykypäivän myöhäiskapitalismissa. Viesti on vakava. Kapitalistinen arvontuotanto on kolonisoinut elämämme intiimimmätkin osa-alueet. Ekholmin tuotannossa samoja ajatuksia varioidaan ja toistetaan, sanomisen pakko on käsinkosketeltava, innostus tarttuu ja kirjallisuuteen uskoo jälleen. Kannet suljettuaan haluaa ottaa selvää, lukea lisää, keskustella (ehkä tehdäkin jotain). Jonkinlaisen aallon tuntee allaan, kulttuurisen seismisen liikkeen."[13]
  • "Lukiessa tuli tunne, että juuri näinhän se menee. Minä tiedän tämän jutun! En vain olisi osannut artikuloida sitä itse. Sukupuolieron etiikka on keskusteleva ja avoin työ. Kirjan hahmosta tulee mieleen avautuva ruusu. Irigaray itse sanoo luovansa kirjassa naisellisia rakkauden eleitä."[14]
  • "Ihmiset rupesivat ostamaan mitä tahansa, jonka pakkauksessa luki sana proteiini, vaikka proteiini nimenomaan on ruoka-aine, josta meillä ei ole mitään puutetta. Niin toimivat saiturit, kuoleman kieltäjät. Palataan siis ylösnousemukseen sitten, kun pitkäperjantai on ymmärretty. Tästä noustaan vasta, kun olemme ensin alentaneet itsemme. Onko toivoa? Aina tätä kysellään. Toivo ei ole asiantuntija-aihe. Se ei ole tietoa eikä ennuste, vaan hyve, henkisen työn ja vaivan, kääntymyksen tulos. Ja kun ei vaivaa ole nähty, täytyy tyytyä epätoivoon. On nähtävä epätoivossa hyvä alku, hyvän alku: täydellisen, tuskallisen elämäntapamuutoksen alku."[15]
  • "Aina löytyy joku, joka älähtää siitä, että taaskaan ei yksikään Slovakian romani saanut turvapaikkaa. Jos maahan saapuu sata turvapaikanhakijaa samasta paikasta ja samanlaisin perustein (jotka eivät täytä laissa säädettyjä kriteerejä), kenelle heistä pitäisi myöntää turvapaikka? Jos se myönnettäisiin yhdelle, millä perusteella se jätettäisiin myöntämättä muille? Jos yhdelle myönnetään turvapaikka sillä perusteella, että hän on romani ja romaneilla on kurjaa Slovakiassa, samat seikat pätevät jokaiseen Slovakiassa asuvaan romaniin. Pitäisikö jokaiselle Slovakian romanille antaa turvapaikka Suomessa vai eikö pitäisi?"[16]
  • "Jos me ottaisimme kantaa [Kiinan vainoamien] uiguurien puolesta, sitten on aika monta muuta paikkaa, missä pitäisi myös ottaa kantaa."[17]
  • "Teille on opetettu tämä käsky: 'Älä tee aviorikosta.' Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan."[18]

Katso myösMuokkaa

ViitteetMuokkaa