DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Matti Vanhanen on sydämistynyt omalle alueosuuskaupalleen, joka on kustannustehokkuuteensa vedoten luopunut kotimaisen maidon myynnistä. Näinollen SOK:sta on saattanut muodostua kirosana Matti Vanhaselle

”Ei me sitä tilata kun se on niin kallista!”

~SOK:lainen myymälänhoitaja

SOK - mitä jokaisen tulisi tietääMuokkaa

 
SOK:lainen esimiesmallinne. Tämännäköinen tyyppi istui 4.3.2009 saakka samanaikaisesti sekä keskusliikkeen, alueosuuskauppojen, kilpailuviraston että paikallishallinnon luottamuselimissä, kunnes sydämistyi siitä, ettei saanut omamyymälästään kotimaista maitoa. Henkilö sairastui keltahammastautiin juotuaan kerran ruotsalaista maitoa.

SOK on lyhenne sanoista Se On Kova, historiallisesti tämä oli vastine OTK-lyhenteelle, joka tuli sanoista Onko Tappi Kova. Kansan keskuudessa SOK edustaa syvälle yhteiskunnan riveihin soluttautunutta osuuskauppa-aatetta, johon nykyisin liittyy kosolti järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Suomalaisessa kauppasodassa SOK on tällä hetkellä niskan päällä. Tämä ei ole niinkään kaupparyhmittymän erinomaisuudesta koitunut ilmiö, vaan pikemminkin seurausta siitä, että suomalainen kuluttaja on tyhmä ja maksaa mielellään ostamistaan tuotteista ja palveluista ylihintaa, jotta saisi bonusta'. S-ryhmän bonus on menestyksekkäimpiä kusetusoperaatioita suomalaisessa kauppahistoriassa.

AlkuvaiheetMuokkaa

 
SOK:n harmonista ja Yhteishyvään tähtäävää teollisuutta 1900-luvun alkuvuosina Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakosken taajamassa.

Osuustoiminta-aate 1900-luvun alussa synnytti SOK:n. Ensimmäisiä kunnon myyntiartikkeleita oli valmiiksi hapan maito. Osuuskaupat kunnostautuivat pilaantuneiden tai pilaantumaisillaan olevien elintarvikkeiden myymiseen aina 1980-luvun puoliväliin saakka, jolloin joku osuuskauppaväen nokkamies kehitteli bonusjärjestelmän. SOK:n myymälä sijaitsi usein keskellä kylää kirkon ja osuuspankin välissä. Alueosuuskaupat keräsivät jo historiansa alkutaipaleella riveihinsä kunnallisia luottamushenkilöitä, jotka jo varhaisessa vaiheessa hallitsivat kähminnän ja sullemulle-toiminnan korruptionaaliset, henkilökohtaisiksi luettavat edut. Näin kehittyi vähitellen instituutio, jota yleisesti alettiin kutsua pellervolaiseksi osuuskaupaksi. SOK:n vastavoimaksi varsinkin kaupungeissa muodostui edistysmielinen osuuskauppa, joka kuitenkin katosi viimeistään 1990-luvun alun laman myötä osittain myös SOK:sta ja Pellervo-Seurasta soluttautuneiden vakoojien toimesta.

SOK:n teollisuusMuokkaa

Historiansa alkuvuosikymmeninä SOK harjoitti omaa teollisuustuotantoa, joka käsitti tuotantolaitoksia aina tulitikuista kenkävoiteisiin ja rautanauloihin. Kysymyksessä nykykatsannossa arvioituna oli kuitenkin pelkästään tuki -ja suojatyöllistämisen varhaismuodot. SOK:n tehottomuus ja byrokraattisuus saivat monet jo tuolloin epäilemään kysymyksessä olevan valtion valtiossa. Osuuskauppojen myymälät vilisivät nihilistimäisiä, saiturimaisia myymälänhoitajia joita kiinnosti kaikki muu paitsi kaupanteko. Jo tuolloin myymälänhoitajat kunnostautuivat laatimaan tekaistuja kuitteja isännille tuotantotarvikkeista, jotka tosiasiassa olivat sokeria, kahvia ja tulitikkuja.

Osuuskauppa urbanisoituuMuokkaa

SOK:n liepeillä paskanhaju on pysytellyt vankasti - onhan kaupparyhmittymällä vahva sianjalka eli jalansika maatalouskaupasta - sitä hoitamaan on uskottu monumentaalisen Hankkija-yhtiön arkeologit. Jo varhaisessa vaiheessa 1960-luvulla SOK halusi kuitenkin ryhtyä valloittamaan Suomen kaupunkeja tavarataloillaan, jotka saivat kasteessa nimekseen Sokos. Sokos-tavaratalot sisustettiin jo varhaisessa vaiheessa messingillä ja marmorilla sekä varustettiin liukuportailla, joten näin kaupunkilaisten houkuttelu pellervolaiseen osuuskauppaan tehtiin helpoksi. Ongelmaksi kuitenkin osoittautui se, että maaseudulta vaeltava osuuskauppaväki haisi edelleen paskalta ja toi vaatteissaan navetanhajun myös Sokoksen kosmetiikkaosastolle. SOK ryhtyikin korjaamaan tilannetta sulkemalla lukuisia myymälöitään maaseudulta ja rakentamaan kaupunkitavarataloilleen vaikeapääsyisiä parkkihalleja, jonne yksivakaisten maalaisten ei olisi niin helppoa tulla. Tulokset tässäkin jäivät laihoiksi, joten ongelma ratkaistiin rakentamalla Prisma-tavarataloketju kaupunkien laitamille; täällä paskanhajua ei koettu yleisesti niin häiritseväksi.

Ass-cardMuokkaa

Bonuskusetus on pellervolaisen osuuskaupparyhmän vahvin ase taistelussa kaupan markkinaosuuksista Suomessa. 1980-luvun alkupuolella konkurssin partaalla horjunut SOK kehitti nk. bonusjärjestelmän, joka palautti asiakkaalle tietyn summan jo tehtyjen ostosten pohjalta. Järjestelmä on houkutellut paljon nk. sitoutuneita asiakasomistajia S-ryhmälle, koska yhtymän hallinnossa tiedetään varsin laajalti suomalaisten kehno laskupää ja laiskuus. S-ryhmään sitoutunut asiakas ei näet todellisuudessa tiedosta maksavansa useimmiten ylihintaa siksi, että saa siitä aika-ajoin vain osan takaisin itselleen. SOK panttaa näin asiakkaidensa varoja kehittääkseen niillä toimintaansa. Bonusjärjestelmään sisältyy koko joukko järjestäytynyttä rikollisuutta muistuttavia piirteitä ja se osaltaan sallii ja mahdollistaa SOK:n tytäryhtiöissä rehottavan kehnon työmoraalin ja hälläväliä-asenteen. Bonusjärjestelmän näkyvin ja tunnetuin väline on nk. Ass-kortti, jolla myös SOK:laisista ilotaloista saa bonusta.


HenkilöstöpolitiikkaMuokkaa

SOK:n alueosuuskaupoissa pyritään toteuttamaan amerikkalaista henkilöstöpolitiikkaa. Malli on omaksuttu pääosin Wal-Mart-kauppaketjusta, joka on kautta maailman tullut kuuluisaksi henkilöstönsä suoranaisesta riistämisestä ja orjuuttamisesta. SOK-alueosuuskaupat ovat menestyksekkäästi tuoneet mallin Suomeen ja soveltavat sitä menestyksekkäästi omassa toiminnassaan. Henkilöstön ammattitaidolle S-ryhmä ei yleisesti anna paljoakaan arvoa; tärkeämpää on, että opiskelija tai muu hyllyttäjäksi soveltuva nössiäinen on rekrytoitu mahdollisimman halvalla. Asiakaspalvelutaitoa tärkeämpää on taata edellä mainitun bonuskusetuksen optimointi. S-ryhmän työntekijät ovat myös velvoitettuja aamuisin ja iltaisin rukoilemaan lähintä SOKin myymälää kohden. S-ryhmä suorittaa usein tarkastuksia työntekijöidensä rukoilemisen toteutumisesta rynnimällä heidän koteihinsa sovitun rukoilun ajankohdan aikana. Myöskään rukoilemisesta ei makseta palkkaa. Myös työpäivän aikana työntekijöiden täytyy käydä vähintään kahdesti kiittämässä esimiestä upeasta työpaikasta ja -ympäristöstä, sekä maksetusta palkasta nuolemalla hänen kengänpohjiaan. Jos esimies ei ole paikalla riittää kun käy suutelemassa esimiehen kuvaa, joka useimmiten löytyy kassojen läheisyydestä.

Auto -ja kalastustarvikekauppaMuokkaa

Monialayrityksenä SOK harjoitti myös menestyksekästä autokauppaa. Toimialan tunnetuin tuotemerkki on Peugeot(lausutaan katiska), jolla voi ajaa, mutta jonka voi myös heittää järveen. 2010-luvulla SOK kuitenkin pilkkoi auto-ja katiska-alan toimintansa osiin ja möi ne Veholle ja Laakkoselle koska neljäkymmentä tuhatta euroa autoon laittavat ihmiset kehtasivat vaatia toimivaa palvelua ja sen katsottiin SOK:ssa olevan mahdotonta tämänhetkisen tieteellisen tiedon valossa.

Hotelli -ja ravintolaliiketoimintaMuokkaa

SOK omistaa alueosuuskauppojensa välityksellä koko joukon erilaisia juottoloita, joissa saadut bonukset voi saman tien käydä kuseskelemassa pisuaarista tai vaikkapa lavuaarista alas. SOK-laiset juottolat ovat suosittuja, koska niitä on paljon ja bonuskortilla saa olutta ja siideriä usein puoli-ilmaiseksi. Asiakaspalvelusta näissä toimipaikoissa ei juuri voida puhua, mutta jo edellä mainittu bonuskusetus toimii näissä paikoissa omintakeisesti aidoimmillaan.

"Rautakauppa"Muokkaa

S-ryhmässä mainittua toimialaa "harjoittaa" pääosin Hankkija-niminen suojatyöverkosto sekä alueosuuskauppojen Kodin Darra -ostoshelvetit. Rautakauppa on S-ryhmässä ollut opetteluasteella koko sen historian ajan, eikä lähitulevaisuus komeista kulisseista huolimatta anna tosiasiallista aihetta enempään. Bonuskusetus on tämänkin toimialan tärkein keino vetää asiakkaita töllistelemään myymälöihin. Rautakauppojen etuna ruokakauppoihin on se, ettei näissä törmää aivan niin helposti päiväykseltään vanhentuneisiin tuotteisiin kuten S-marketeissa ja Sale-käymälöissä on tapana käydä.