Ero sivun ”Konstantinus Suuri” versioiden välillä

922 merkkiä lisätty ,  9. elokuuta 2016 kello 20.06
ei muokkausyhteenvetoa
[[File:ConstantineYork.jpg|thumb|Konstantinus Suuri oivaltamassa että tappamalla saa expaa (☧) jota tarvitaan levelaamisessa.]]
[[File:ConstantineYork.jpg|thumb|Konstantinus Suuri oivaltamassa että tappamalla saa expaa (☧) jota tarvitaan levelaamisessa.]]'''Pyhä Konstantinus Suuri, Apostolien vertainen''' (kristikunnalle), '''Konstantinus Mulkku''' (muille) oli [[Rooma]]n valtakunnan [[keisari]] vuosina 306-337 jKr. (kristikunnalle), 306-337 jaa. (muille). Hänet tunnetaan uneksijana ja uudistajana joka kehitti ja loi kristinuskolle symbolin, kristusmonogrammin (☧) saatuaan tähän käskyn unessa. Menestyksen teologiaa ennakoiden symbolin oikeudellisuus todistettiin sillä tavalla jolla uskonnolliset symbolit tuleekin todistaa, voittamalla taistelu.<ref>Tämä ennakoi muutoinkin kristinuskon alkavaa menestystarinaa. Kristinuskosta kasvoi suuri valtauskonto joka ei pärjännyt niinkään argumenttiensa laadulla kuin väkivaltansa määrällä.</ref> Taistelu käytiin MulviliksenMulviuksen sillalla<ref>Tämän vuoksi se tunnetaan MulviluksenMulviuksen sillan taisteluna.</ref> vuonna 313.<ref>JonkaTämän vuoksi se muistetaantunnetaan Aku Ankan rekisterinumerostaauton rekisterinumerona.</ref> Konstantinus Suurelle tämä voitto oli merkittävä.<ref>Konstantinus myösTaistelun lyötättijälkeen kolikon,Konstantinus soldiuksen.antoi Rahankalastaa toisellaviholliskomentaja puolellaMaxentiuksen ruumiin onTiber-joesta, kuvattunajohon Konstantinustämä keihäsoli kädessähukkunut, ja voitonmerkkileikata olkapäällään.siltä Hänen[[pää]]n jalkojensairti. juurellaPää makaavietiin kaksiparatiissa sidottuaRoomaan vankia.ja Kuvaapostitettiin ympäröilopuksi teksti "GLORIA CONSTANTINI AVG"[[Karthago]]on. KuvassaTämän eijälkeen oleKonstantinus ☧-ristiä,kumosi jotenkaikki seMaxentiuksen eisäätämät kiinnostalait kristittyjä.</ref>ja Konstantinuksenanasti ansiostakaikki kristinuskostahänen tulialoittamansa valtauskontorakennusprojektit. TätäVoitonkulkueensa ennenpäätteeksi seKonstantinus oliei muuttunutpysähtynyt vainotustaJupiterin uskonnostatemppelissä suvaituksikiittämässä uskonnoksivoitostaan.<ref>Joskin moniTämä patavanhoillinenosoittaa roomalainenihailtavaa taatustikristillistä piti moista monikulttuurisuutta moraaliarvojen mädätyksenäeetosta.</ref>
 
Konstantinus myös lyötätti kolikon, soldiuksen. Rahan toisella puolella on kuvattuna Konstantinus keihäs kädessä ja voitonmerkki olkapäällään. Hänen jalkojensa juurella makaa kaksi sidottua vankia. Kuvaa ympäröi teksti "GLORIA CONSTANTINI AVG". Kuvassa ei ole ☧-symbolia, joten se ei kiinnosta kristittyjä.
Konstantinuksen suhde kristinuskoon on myös mainostettua maltillisempi. Hän teki kuten jokaisen kannattaisi. Ei elänyt kristinuskon mukaan mutta kääntyi vasta kuolinvuoteellaan. Konstantinopolin kaupungin piispa Eusebius Nicomedia kastoi Konstantinuksen tämän viimeisinä elinpäivinä. Konstantnus kuoli helluntaina 22. toukokuuta 337 Nikomediassa.<ref>Suruaika alkoi kristillisesti ; armeija suoritti ensi töikseen epäsuotavien perillisten karsinnan. Esimerkiksi Konstantinuksen veljenpoika Dalmatius ja tämän veli Dalmatius teloitettiin.</ref>
 
Konstantinuksen ansiosta kristinuskosta tuli valtauskonto. Tätä ennen se oli muuttunut vainotusta uskonnosta suvaituksi uskonnoksi.<ref>Joskin moni patavanhoillinen roomalainen taatusti piti moista monikulttuurisuutta moraaliarvojen mädätyksenä.</ref> Konstantinus jatkoi tällä suvaitsevaisuuden linjalla kutsumalla kokoon Nikean kirkolliskokouksen, jossa päätettiin ensi kertaa virallisesti, ketkä ovat [[Kerettiläisyys|kerettiläisiä]].
Konstantinus suuri teki kuitenkin paljon muutakin kuin näki yhden unen. Hän oli keisari, ja hän päätti siirtää valtakunnan pääkaupungin Roomasta Byzantioniin, jonka hän rakennutti uudelleen ja nimesi Nova Romaksi. Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupunki nimettiin uudelleen Konstantinopoliksi.
 
Konstantinuksen suhde kristinuskoon on myös mainostettua maltillisempi. Hän teki [[Pascalin vedonlyönti|kuten jokaisen kannattaisi.]]: Eiei elänyt kristinuskon mukaan mutta kääntyi vasta kuolinvuoteellaan. Konstantinopolin kaupungin piispa Eusebius Nicomedia kastoi Konstantinuksen tämän viimeisinä elinpäivinä. Konstantnus kuoli helluntaina 22. toukokuuta 337 Nikomediassa.<ref>Suruaika alkoi kristillisesti ; armeija suoritti ensi töikseen epäsuotavien perillisten karsinnan. Esimerkiksi Konstantinuksen veljenpoika Dalmatius ja tämän veli Dalmatius teloitettiin.</ref>
Vapaa-ajallaan kristinuskolle oleellinen keisari harjoitti hyviä perhearvoja. Vuonna 326 Konstantinus antoi vangita poikansa Crispuksen, parin päivän vankeuden jälkeen hän teloitti tämän. Konstantinuksen vaimo Fausta vangittiin pian ja hänet keitettiin elävältä.<ref>Jostain syystä tästä ei juurikaan puhuta uskonnon tai historian tunneilla. Vaikka tämä on mielenkiintoisempaa kuin Jeesustelu. Aivan kuin kristinuskolle tärkeän hahmon moraalittomuuksia ei haluttaisi kuvata.</ref>
 
Konstantinus suuri teki kuitenkin paljon muutakin kuin näki yhden unen. Hän oli keisari, ja hän päätti siirtää valtakunnan pääkaupungin Roomasta Byzantioniin, jonka hän rakennutti uudelleen ja nimesi Nova Romaksi. Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupunki nimettiin uudelleen Konstantinopoliksi.
 
Vapaa-ajallaan kristinuskolle oleellinen keisari harjoitti hyviä perhearvoja. Vuonna 326 Konstantinushän antoi vangita poikansa Crispuksen, ja parin päivän vankeuden jälkeen hän teloittiteloitutti tämän. Konstantinuksen vaimo Fausta vangittiin pian ja hänet keitettiin elävältä.<ref>Jostain syystä tästä ei juurikaan puhuta uskonnon tai historian tunneilla., Vaikkavaikka tämäse on mielenkiintoisempaa kuin Jeesustelujeesustelu. Aivan kuin kristinuskolle tärkeän hahmon moraalittomuuksia ei haluttaisi kuvata.</ref>
 
==Viitteet==
<references/>
[[Luokka:Rooman keisarit]] [[Luokka:Suurmiehet]] [[Luokka:Kristinusko]]
palauttajat
3 867

muokkausta